Tähtiakatemia: Aada Mäkelä aloitti nelivuotiaana Klubin futiskoulussa – tänä vuonna hän debytoi liigassa

Tähtiakatemia-juttusarjassa tuodaan tutuksi Klubin akatemian nykyisiä pelaajia sekä akatemian alumneja. Esittelyvuorossa on Klubissa 4-vuotiaasta asti pelannut HJK Akatemian Aada Mäkelä, 17, joka on yksi Academic Workin Tähtiakatemia-pelaajista.

HJK Akatemiassa naisten Ykkösessä pelaava ja liigassakin debytoinut Aada Mäkelä aloitti futisharrastuksensa 4-vuotiaana HJK:n futiskoulusta.

Joonas Sarelius valmensi Mäkelää ensimmäisen kerran jo HJK Kannelmäen T06–07-kaupunginosajoukkueessa kausina 2014–2015. Sarelius on myös valmentanut Mäkelää T06-edustusjoukkueessa, T18-akatemiajoukkueessa sekä nyt naisten Ykkösen HJK Akatemiassa. Valmennuspäällikön roolissa Sarelius on päässyt seuraamaan läheltä koko Mäkelän futisuraa.

Mäkelä aloitti jalkapallon Munkkiniemessä HJK:n futiskoulussa, mistä hän siirtyi Klubin Kannelmäen kaupunginosajoukkueeseen ja jatkoi sieltä HJK:n akatemiaputkeen. Nyt Mäkelällä on HJK:n liigajoukkueen kanssa pitkä sopimus ja tällä hetkellä hän pelaa pääasiassa naisten Ykkösen joukkueessa. Kansallisessa Liigassa hän debytoi tällä kaudella toukokuun alussa HPS-pelissä. Mäkelä on ollut myös vakionimi kaikissa nuorisomaajoukkueissa ja tällä hetkellä hän kuuluu Suomen U19-maajoukkueeseen.

Sarelius kuvaa Mäkelää hyväksi esimerkiksi pelaajasta, joka ei nuorempana saanut mitään fyysistä etua, minkä takia hän on ”joutunut” keskittymään jalkapallotaitoihin erottuakseen kentällä.

– Aada on pienestä pitäen harjoitellut todella paljon omalla ajallaan. Hän on poikkeuksellisen taitava pelaaja pallon kanssa ja pystyy tekemään voittavia valintoja pallon kanssa. Aada on myös hyvä esimerkki siitä, miten treeneissä on aina maksimaalinen yritys päällä. Se kehittää.

Sarelius sanoo, että Mäkelä on loistava esimerkki nuorille pelaajille. Hänellä ei ole aina ollut helppoa loukkaantumisten kanssa, mutta sinnikäs työ palkitaan.

Aada Mäkelä HJK TBSM-joukkueen kanssa Regions Cupin finaalissa 2023.

Mäkelä isä Antti Mäkelä kertoo, että ennen futiskoulua he pelasivat jalkapalloa yhdessä leikkipuistoissa. Tyttären ilmoittaminen futiskouluun oli helppo päätös, koska hän tuli niin iloiseksi päästessään kuljettamaan palloa ja harhauttamaan isäänsä.

Antti Mäkelä uskoo, että perheellä on varmasti ollut vaikutusta Mäkelän lajivalintaan. Hän kertoo, että Mäkelää on rohkaistu kokeilemaan erilaisia lajeja, mutta lopullinen lajivalinta on annettu lapselle. Jalkapallon rinnalla Mäkelä on harrastanut myös koripalloa, telinevoimistelua ja balettia.

– Pelasin itse 6. divarissa, kun Aada oli pieni, ja hän kävi usein kentän laidalla katsomassa pelejä. Silloin hän otti ensimmäisiä kosketuksia palloon, joten vaikutusta on varmasti ollut. Myös kotona seuraamme aktiivisesti jalkapalloa, mikä varmasti tarttuu.

Mäkelän perhe on tukenut lapsensa harrastusta kaikin puolin. Vanhemmat ovat olleet mukana kentän laidalla ja vanhempien lomat on suunniteltu lapsen turnausten ja pelien mukaan.

– Kotona on aina pidetty palloja lattialla, eikä niitä ole koskaan otettu pois. Aadalla on aina ollut mahdollisuus pelata pallon kanssa kotona, joten en ole yllättynyt lajivalinnasta.

Isä kertoo, että Mäkelän esikuvana on ollut Lionel Messi.

– Hän on seurannut Messiä pitkään. HJK:n valmennus on myös ollut esikuvallista. Aadalle on osunut futiskoulusta lähtien hyvät valmentajat, jotka ovat toimineet myös esikuvina hänelle.

Aada Mäkelä teki debyyttinsä Kansallisessa liigassa 3. toukokuuta 2024 ottelussa HJK–HPS.

Mäkelällä on ollut pienestä pitäen iloinen asenne urheiluun, ja hän on aina ollut kiinnostunut kokeilemaan erilaisia lajeja. Hän on aina uskaltanut yrittää kaikkea ja lähtenyt kaikkeen mukaan, oli se sitten uusien asioiden kokeileminen tai vanhan toistamista.

Iloinen asenne on näkynyt myös kentällä. Sarelius kertoo, että Mäkelää on ollut mukava valmentaa, koska intohimo ja palo jalkapalloa kohtaan huokuu hänestä. Sarelius kuvailee Mäkelää mahtavaksi tyypiksi niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin.

– Noin 5–6-vuotiaana Aadan ensimmäisissä turnauksissa hän pelasi vuotta vanhempien kanssa. Aadan oman ikäisten joukkueessa oli paljon poissaoloja, joten häntä pyydettiin tuuraamaan. Alkuvihellyksen jälkeen hänelle syötettiin pallo, mutta vastustaja ei tehnyt mitään. Aada katsoi hämmentyneenä valmentajaa ja ihmetteli, miksi kukaan muu ei pelaa. Valmentaja huusi Aadalle, että anna mennä vain. Hän lähti kuljettamaan kentän läpi, teki maalin ja juhli sitä kuin mitä tahansa muuta maalia, kertoo Antti Mäkelä.

Myös Sarelius on huomannut Mäkelän ilon jalkapalloa ja maalin tekemistä kohtaan.

– Pelasimme Aadan ensimmäisessä virallisessa futispelissä Bolliksella Kontua vastaan vuonna 2014 tai 2015. Matsi päättyi tappioon 1–9. Aada teki pelin lopussa meidän maalimme ja alkoi itkemään ilosta. Ehkä siitä silloin pystyi jo päättelemään, kuinka tärkeä asia futis on Aadalle.

Sarelius kertoo, että Mäkelä pitää luultavasti hallussaan jonkinlaista maailmanennätystä siitä, kuinka monet länget hän on hassuttanut vastustajalta viimeisen 10 vuoden aikana.

Antti Mäkelän mukaan jalkapalloilijat joutuvat nykypäivänä ottamaan huomioon useampia asioita.

– Esimerkiksi levon ja ravinnon merkitys on kasvanut. Nuorempana pystyi lähtemään milloin vain pelaamaan, mutta vanhempana jalkapalloilijan pitää miettiä enemmän esimerkiksi rasitusta sekä sitä, miten syö ja nukkuu. Myös jalkapallon ulkopuolinen tekeminen tähtää jalkapalloon, mikä on järkevää ottaa huomioon.

Koulun ja jalkapallon yhdistäminen on isän mielestä sujunut erinomaisesti. Mäkelä oli urheilupainotteisessa yläkoulussa, ja hän on jatkanut urheilulukiossa. Isä on tyytyväinen siihen, että rehtori kannustaa urheiluun. Koulu on myös ymmärtäväinen poissaolojen kanssa, jos Mäkelä käy esimerkiksi pelireissuilla. Isä kiteyttää, että kun hoitaa koulun kunnialla, sujuvat asiat koulun kanssa hyvin.

Teksti: Tuomas Mensonen
Kuvat: Mira Lönnqvist