#27 Valenčič: Tekijä, ei puhuja
Ulkona paukkuu pakkanen, mutta harjoitusten jälkeen Telia 5G Areenan uumenissa pelaajat käyvät kuumina. Vuorossa on nimittäin uusien nappisten testaus ennen ensi viikolla odottavaa Espanjan leiriä, mikä aiheuttaa innostusta joukkueen keskuudessa.
Filip Valenčičilla ei kuitenkaan näytä olevan kiire kenkien kanssa.
– Nopeasti kävin kyllä sovittamassa kenkiä, mutta minulla on ollut vaikeuksia löytää sopivia uusista malleista, Valenčič paljastaa.
Miehen pelikengät eroavatkin selvästi muusta joukkueesta, sillä slovenialaisen jalassa on totuttu näkemään huomattavan vanhoja malleja. Nykypäivänä useat pelaajat haluavat erottua kentällä ja kentän ulkopuolella, mutta Valenčič on toista maata. Miehestä huokuu rauhallisuus ja tietynlainen määrätietoisuus, joka ei vaadi ylimääräistä koreilua.
– Kopissa olen melko hiljainen. En juurikaan tykkää olla äänessä, enkä ole ensimmäisten joukossa pelleilemässä tai tekemässä numeroa asioista. Se ei kuitenkaan ole ujoutta, vaan olen vain enemmän tekijä kuin puhuja, Valenčič avaa luonnettaan.
– Välillä kuitenkin tulee tehtyä perinteisiä pukukoppipiloja, hän jatkaa arvoituksellisesti.
Vapaa-ajalla jalkapallo unohtuu
Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa syntynyt Valenčič tottui urheilemaan jo nuoresta pitäen.
– Perheemme oli melko urheilullinen. Isä pelasi koripalloa, kuten minä ja veljenikin nuorempina. Siskoni puolestaan valitsi lajikseen tenniksen. Sisarukseni kuitenkin jättivät urheilun vähemmälle ja keskittyivät opintoihinsa, joissa he ovatkin menestyneet hyvin, Valenčič kertoo ylpeänä.
– Myös minä opiskelin vielä Sloveniassa asuessani, mutten jatkanut enää yliopisto-tasolle keskityttyäni vain jalkapalloon.
Perheen rooli korostuu miehen puheessa useasti. Vaikka välimatkaa onkin, on perhe aina puhelun päässä.
– Mikäli minulla on alla huono peli, tai muita murheita voin aina soittaa perheelleni ja puhua ajatuksistani. Se helpottaa aina ja saan pääni tyhjennettyä. Perheeni vierailee myös luonani Helsingissä säännöllisesti.
Vapaa-ajallaan Valenčič koittaakin unohtaa jalkapallon tyystin. Toki huippu-urheilijan elämä pyörii täysipäiväisesti lajin ehdoilla, mutta mieli tarvii silti vapaata.
– Nuorempana en pystynyt kuvittelemaan päivää ilman jalkapalloa. Nyt kuitenkin liki vihaan sitä vapaa-ajallani, Valenčič kertoo nauraen.
– Tiedän ettei se kuulosta kovinkaan järkevältä. Jalkapallo ei tietenkään ole vain harjoitukset ja pelit. Se vaatii kokonaisuutta, johon sisältyy oikea ravinto, oikea uni ja niin edelleen. Silti valitsen kotiin päästyäni mielummin televisiosta elokuvan kuin jalkapallo-ottelun. Se on minulle oikea tapa rentoutua. Käyn myös usein kävelyllä, esimerkiksi Nuuksion kansallispuistossa.
Kova työ palkittiin
Valenčič saapui Suomeen PS Kemin riveihin elokuussa 2016. 12 ottelua tuotti yhden osuman ja jatkosopimuksen. Seuraavalla kaudella kentällä nähtiin huimasti kehittynyt pelaaja.
– En sano että Kemissä oli kaupunkina mitään vikaa, mutta eihän siellä ole paljoakaan tekemistä. Helsinki on paljon enemmän mieleeni. Kemissä minun oli kuitenkin helppo keskittyä harjoitteluun ja laittamaan itseni kuntoon.
– Ollakseni täysin rehellinen, en ollut kovinkaan hyvässä kunnossa saapuessani Kemiin. En siis pelannutkaan kovinkaan hyvin. Kemissä kuitenkin päätin, että asioihin täytyy tulla muutos. Aloitin treenamaan todella kovaa jo kauden aikana, ja jatkoin sitä myös pelikauden päätyttyä. Halusin olla parhaassa mahdollisessa kunnossa seuraavan kauden alkaessa.
– Useat joukkuetoverini nukkuivat pitkään ennen joukkueharjoituksia. Minä taas kävin tekemässä omatoimisen harjoituksen joka aamu. Sen jälkeen lounas, joukkueharjoitus, lepo, omatoiminen harjoitus, ruoka ja nukkumaan. Seuraavana aamuna taas sama rutiini. Jatkoin samalla kaavalla kuukausia putkeen, ja hiljalleen tulokset alkoivat näkymään, Valenčič kertaa.
– Lopulta tuntui kuin jokainen päivä olisi samanlainen, ja välillä meinasin seota, Valenčič toteaa nauraen. Oli kuitenkin helppo jatkaa, kun huomasin kehittyväni ja maaleja alkoi syntyä uuden kauden alettua, hän lisää.
– En kuitenkaan voi olla muuta kuin tyytyväinen. Ilman muutosta harjoittelussani en olisi tässä nyt, Valenčič myöntää.
Katse Euroopassa
Viime kaudella 17 ottelua PS Kemin paidassa tuotti kahdeksan maalia ja neljä maalisyöttöä, ennen kuin HJK kaappasi nousevan tähden riveihinsä. Tehoilu jatkui myös Klubin paidassa.
– Olin jo aikaisemmin vitsaillut agenttini kanssa, että tulevaisuudessa siirryn HJK:n riveihin. Kun siirto alkoikin näyttää todennäköiseltä, oli päätös melko selvä. Vaikka minulla oli muitakin tarjouksia, oli HJK minun ja agenttini mielestä paras vaihtoehto. Tiesin saavani HJK:ssa upean tilaisuuden. Joukkue on aina Veikkausliigan mestarisuosikki ja tiesin voivani nousta pelaajana seuraavalle tasolle sen riveissä.
Siirto olikin menestyksekäs niin Valenčičin kuin seurankin kannalta. Joukkueen kausi päättyi tuplamestaruuteen, ja Valenčič palkittiin sarjan parhaana pelaajana. Maalikuninkuuskaan ei jäänyt kuin yhden osuman päähän. Epäitsekäs hyökkääjä merkkautti kuitenkin maalien ohella huimat 12 maalisyöttöä, joka oli peräti kolme enemmän, kuin toiseksi parhaalla.
Viime kauden menestys tuo luonnollisesti suuria odotuksia myös seuraavalle sesongille. Erityisesti kansainväliset ottelut tuovat pelaajille näyttöpaikkoja uran seuraavaa askelta varten.
– Tottakai odotukset kautta kohden ovat kovat. Erityisesti Mestarien Liigan karsintaottelut ovat jo mielessäni. Olen jo asettanut itselleni isot odotukset. Haluan kehittyä päivittäin, jotta olen varmasti valmis kansainvälisiin kamppailuihin, Valenčič toteaa.
Miehen työmotivaatiosta esitykset eivät ainakaan jää kiinni.
HJK 2018: Valenčič »
Teksti: Petteri Vennelä