HJK Insight – Europelit

Eurooppalainen jalkapallo on valtavien haasteiden edessä ja monien maiden seurojen kannalta järjestelmä on rikki. Aki Riihilahden mukaan nykytilanne palvelee vain suurten maiden sarjoja ja tarvitsee ehdottomasti muutosta.

HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti on tapahtumien ytimessä. Eurooppalaiset seurat äänestivät Riihilahden päättämään asioistaan Euroopan seurajoukkueiden halitukseen. Riihilahti tekee viikoittain töitä Barcelonan, Juventuksen, Manchester Unitedin ja Bayern Münchenin -kaltaisten seurojen pomojen kanssa eurooppalaisen seurajalkapallon kehittämiseksi, ja vastaa yli puolen Euroopan maan europeliseurojen neuvottelumandaatista. Tämän lisäksi Riihilahti on koko ajan saanut lisää vastuuta UEFA Club Competitions -komiteassa ja sen eri työryhmissä eurooppalaisten seurakilpailujen päätöksenteossa.

Tällä hetkellä isoin keskustelu on UEFA:n visiosta, miten europelit tulevat muodostumaan vuoden 2024 jälkeen. Myös siirto- ja pelaajajärjestelmien tulevaisuudesta FIFA aikoo tehdä päätöksiä pian. Nämä kaksi tulevat pitkälti ratkaisemaan eurooppalaisten maiden johtavien seurajoukkueiden toimintaedellytykset ja lähitulevaisuuden.

– Tällä hetkellä meillä on järjestelmä, joka toimii viidelle maalle (Ranska, Italia, Englanti, Saksa ja Espanja) ja sementoi heidän asemansa. 50 muulle maalle nykyinen järjestelmä ei ole kestävällä pohjalla.

– Olen todella pettynyt, että julkinen keskustelu on ollut vain huutelua Mestarien liigasta. Kyse on siitä, mitä tapahtuu koko systeemissä. Kun suurimmalla osalla hyvä kuin ruokaa riittää pöytään, niin on järjetöntä että keskustellaan kuka saa lisää parhaita paloja, Riihilahti kommentoi.

Nykysysteemistä hyötyvät eniten TOP 5 -maiden joukkueet. Riihilahti nosti esimerkiksi Ajaxin, joka oli lähellä päästä Mestarien liigan loppuotteluun, mutta joutuu Hollannin mestarina karsimaan ensi kaudella paikastaan turnauksessa. Vastaavasti esimerkiksi Serie A:n kolmanneksi sijoittunut Atalanta pääsee suoraan Mestarien liigaan.

– Suurin vastustus tulee viiden isoimman maan keskisuurilta seuroilta. Ymmärrän että se on rationaalista ja fiksua, jos jalkapalloa katsoo subjektiivisesti pelkästään näiden seurojen hattu päässä. Mutta puhtaat objektiiviset faktat ovat selvät, että suurin osa maista tarvitsee kipeästi muutosta.

Raha ratkaisee. Ongelmaksi kilpailukyvyn tasapainoon on muodostunut valtavasti paisuneet TV-sopimukset. TOP 5 -maiden kansallisten sarjojen TV-sopimukset ovat kahdeksan kertaa isommat kuin muiden 50 maan yhteensä. Tällä ei nosteta eurooppalaisen jalkapallon tasoa, vaan keskitetään sitä. Europelit ovat erinomainen keino taistella tätä ongelmaa vastaan. Riihilahden pelkona on, että tulevaisuudessa pelejä kulutetaan vain television kautta ja vain maailman huipun osalta.

– Tarvitaan systeemi, jossa seuroilla eri maista, on mahdollisuus osallistua pidempään. Nyt hyvin suuren osan maista seurat pelaavat 1–2 kierrosta ja ovat ulkona. Se on ongelmallista monelta kantilta. Ne eivät pysty kehittämään omaa toimintaansa. Ne eivät pääse mukaan siihen eurooppalaiseen jalkapalloperheeseen, jossa itseasiassa kaikkien isoimmat resurssit jaetaan. Ennen kaikkea se on haastavaa pelaajakehityksen kannalta ja pelaajien kasvattamisessa omissa seuroissa, kun ei pystytä tai ehditä samaan pelaajia eurooppalaiseen näyteikkunaan, jotta he voisivat ottaa seuraavan askeleen kohti potentiaaliaan.

– Mitä enemmän maita ja näiden maiden seuroja pelaisi pidempään Euroopassa, sitä helpompi heidän on järjestää toimintaa, satsata pelaajakehitykseen ja pelaajien eteenpäin saamiseen. FIFA:n siirto- ja pelaajajärjestelmän lisäksi se on ainoa keino, jolla me pystytään jakamaan tasaisemmin eurooppalaista jalkapalloresurssia kaikkiin maihin ja kukin investoimaan toimintaan.

Nyt Mestarien liigaan pääsee mukaan 32 joukkuetta ja Eurooppa liigaan 48. Vuosina 2021–24 Mestarien liigaan pääsee 32 joukkuetta, Eurooppa liigaan 32 ja Eurooppa liiga 2:een 32. Näin ollen lohkovaiheissa on16 joukkuetta enemmän, mikä hyödyttää varsinkin keskisuuria ja pieniä maita.

Tämä on jo askel oikeaan suuntaan. Nyt keskustelua käydään turnausten muodosta vuodesta 2024 eteenpäin. Pöydällä on ehdotus, jossa Eurooppa liiga 2:een pääsisi peräti 64 joukkuetta.

– Tämä on parasta, mitä vaikka Suomen kaltaiselle maalle voisi käydä. Jos jatketaan nykysysteemillä, niin meidän pelaajakehityksen, seurojen resursoinnin ja muun toiminnan kannalta on vaikeaa pysyä relevanttina ja kasvattaa resursseja toiminnan kehittämiseen, Riihilahti avaa.

Laajempi turnaus olisi erittäin tärkeä pienille ja keskisuurille seuroille. Se toisi vakautta, kun lohkovaiheeseen olisi helpompi päästä. Karsintatie on lyhyempi ja joukkueet pelaisivat enemmän oman kokoluokan seuroja vastaan. Isoin eripura on kuitenkin Mestarien liigan ja sen karsintatien ympärillä.

– Globaalit jätit tulevat aina olemaan mukana. Heille ei ole itseasiassa kovin merkityksellistä mukana olemisen kannalta millä formaatilla pelataan. Se on se seuraava porras ja ennen kaikkea se iso massa seuroja karsintakierroksilla, jotka eivät millään lailla pysty perustamaan toimintaansa nykyisen systeemin varaan.

– Tämä on täysin mahdoton paikka suurimmalle osalle maista ja maiden seuroista. Sen takia suurin osa näistä haluaa muutosta, koska nykyjärjestelmä on niin fiksattu ja sementoitu TOP 5 -maan liigojen tarpeisiin. Meille kaikille muille se ei nyt toimi. Jos me ei saada UEFA:n vision kaltaista muutosta, niin meille tulee entistä hankalampaa. Mun veikkaus on, että jollain aikataululla se tarkoittaa sitä, että suurin osa kuluttaa niiden top 5 -maiden jalkapalloa ja televisiosta.

– I don’t want it, Riihilahti naulaa.