Oletko ollut lähellä ulkomaansiirtoa, Santeri Väänänen?

HJK:n varakapteeniksi valittu ”Sande” narraa vonkaleita Vanhankaupunginkoskella.

Santeri Väänänen - HJK Helsinki. Photo: © Jussi Eskola

HJK haluaa tällä kaudella tehdä pelaajiaan tutummiksi katsojille. Julkaisemme kauden aikana jokaisesta pelaajasta sekä pidemmän katsauksen näiden aiempaan uraan että syvemmälle pelaajan henkilökohtaiseen elämään pureutuvan haastattelun.

Card 21 Väänänen

Viestinnän traineemme Vertti Karjalainen ja Toni Vikgren haastattelivat tuoretta varakapteenia, joka oli saapunut joukkueen vapaapäivänä Bolt Arenalle treenaamaan omatoimisesti.

Miksi Bobi (HJK:n huoltaja Boris Wistuba-Marino) kutsuu sinua terminaattoriksi?  

En ole ihan varma. Luulisin, että se tulee pelityylistäni. En tiedä, mitä muitakaan yhtäläisyyksiä minulla voisi olla terminaattoriin. 

Missä aloitit jalkapallon? 

Aloitin muistaakseni kuusivuotiaana Pajamäen Pallo-Veikoissa, mutta pelasin siellä vain noin vuoden. Sitten siirryin HJK:n Munkkiniemen kaupunginosajoukkueeseen.  

Missä päin asut tällä hetkellä?  

Asun Munkkiniemessä. Muutin tyttöystäväni kanssa juuri kaksioon lähelle Munkkiniemen puistotietä. Sieltä on helppo kulkea nelosen sporalla Bolt Arenalle treeneihin. Jo aiemmin asuin Munkassa mutsin kanssa, mutta kun mutsi muutti Pasilaan, jäin asustelemaan sinne. 

Olet yksi niistä Klubin nykypelaajista, jotka ovat käyneet seuran koko akatemiapolun läpi. Kuvaile vähän, miten juniorivuotesi ovat edenneet?  

Paljon on tapahtunut. Pelasin Munkan kaupunginosajoukkueessa ehkä vuoden ennen kuin meille tuli edustusjoukkueet. Kävin läpi kaikkien eri ikäkausien edarit ja siirryin B-junioreihin silloin, kun siellä pelasivat 2000 ja 2001 syntyneet. Vaikka olen syntynyt 1. tammikuuta (2002), olen pelannut B-junioreihin saakka pelannut oman ikäluokkani kanssa – lukuun ottamatta joitain yksittäisiä otteluita vanhempien mukana. B-junioreissa voitimme SM-kultaa, ja sitten taisinkin siirtyä jo Klubi 04:ään ja sieltä edustukseen.

Santeri Väänänen - HJK Helsinki. Photo: © Jussi Eskola

Missä vaiheessa pelaamisestasi tuli tavoitteellista?  

Minusta tuntuu, että olen aina ajatellut tulevani futariksi. Sanoisin, että pelaamisesta tuli oikeasti tavoitteellista C14-ikäisissä, kun meitä koutsasi Jyrki Ahola. Yhteinen tavoite futisammattilaisuudesta oli varmaan edareissa melkein kaikilla yli 12-vuotiailla – tai niin kaikki ainakin sanoivat. Kyllä sen pitäisi olla tavoite siinä iässä, kun ollaan menossa yläasteelle, mutta silti vain todella harvat kuitenkaan nousevat ammattilaisiksi.  

Onko joku muu, joka nousi ammattilaiseksi?

Masa (Peltola). Hän oli kanssani jo Munkassa, ja olemme pelanneet samoissa edareissa ihan alusta lähtien.  

Oletko käynyt koulut loppuun?  

Olen tällä hetkellä Märskyn lukiossa ja aion suorittaa sen loppuun.  

Olet yksi oman ikäluokkasi lahjakkaimmista pelaajista Suomessa. Onko sinulle tarjoutunut mahdollisuuksia hypätä ulkomaille pelaamaan?  

En ole itse asiassa ikinä edes käynyt missään testileireillä, joten ei sillä tavalla. Monta kertaa on kyllä ollut jotain vireillä, mutta aina on tullut jokin este tai peruutus, minkä vuoksi en ole päässyt. Olen sellainen ihminen, että jos pöydälle ei tule jotain konkreettista tarjousta, niin ei minua edes kiinnosta. Helsingissä ja HJK:ssa on hyvä olla, täällä kehittyy hyvin ja arki on ammattimaista.   

Santeri Väänänen - HJK Helsinki. Photo: © Jussi Eskola
Vuoden poikapelaaja, Captain’s Ball 3.11.2018

Onko sinulla kuitenkin sen suuntaisia pidemmän aikavälin tavoitteita?  

Jossain vaiheessa haluaisin päästä ulkomaille pelaamaan, mutta sillä ei ole mikään kiire. Katsotaan sitten, kun tulee jotain konkreettista eteen.  

Onko jotain tiettyä sarjaa tai maata, johon haluaisit suunnata seuraavaksi?  

Ei oikeastaan. On todella vaikeaa sanoa, mihin haluaisi – futismaailmassa on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja. Mielellään ainakin Veikkausliigaa kovempaan sarjaan.  

Mitä henkilökohtaisia tavoitteita sinulla on alkavalle kaudelle?  

Haluan ottaa paikan avauksesta ja pelata kaikki pelit. En kuitenkaan ota siitä liikaa stressiä, koska se ei ole pelkästään itsestäni kiinni – aina voi käydä huono tuuri loukkaantumisten suhteen. Isoin tavoitteeni on se, että pystyn pelaamaan ehjän kauden. Minulla on ollut rikkonaisia kausia, joilla on tullut erilaisia vammoja, jotka eivät olleet mitenkään liitoksissa toisiinsa. 

Mikä on mieluisin pelipaikkasi?  

Kutonen tai kasi. En ole itsekään ihan varma, kummasta pidän enemmän. Viime aikoina olen pelannut enemmän kutospaikalla, ja se sopii vahvuuksiini todella hyvin. Pystyn voittamaan paljon palloja joukkueelle, sillä olen vahva kaksinkamppailuissa. Tykkään myös box-to-box-roolista.  

Oletko pelannut aina keskikentällä?  

Nuorempana tuli tietysti pelattua vähän kaikkia paikkoja. Isolle kentälle siirtymisen jälkeen olen pelannut lähinnä keskikentällä, mutta 13–14-vuotiaaksi asti olin hyökkääjä.  

Se selittääkin hyvää laukaustasi – tai ainakin teit komean maalin HIFK:n verkkoon viime kaudella. Kuvailisitko sitä?

Tulin vaihdosta sisään, ja se oli ensimmäinen kosketukseni palloon. Muistan, kun ajattelin, että pääsisinkö vielä kentälle – ja jos pääsisin, olisi nastaa painaa yksi maali. En muista tarkkaan sitä tilannetta, mutta kun käännyin pallon kanssa, siinä oli yhtäkkiä valtavasti tilaa. Ajattelin, että pakkohan tästä on kokeilla. Harmittaa, kun silloin ei ollut yleisöä, niin ei päässyt juhlimaan maalia kannattajien kanssa kuten ”YK” viime Inter-matsissa.

Se oli varmasti unohtumaton osuma – mutta mikä on ollut ikimuistoisin ottelusi Klubipaidassa? 

Ehkä viime kauden viimeinen matsi, KuPS–HJK. Vaikea sanoa vain yhtä, mutta se on sellainen peli, joka jää varmasti ainakin pitkäksi aikaa mieleen.

Santeri Väänänen - HJK Helsinki. Photo: © Jussi Eskola

Teillä on tulevalla kaudella kova joukkue kasassa. Millainen kilpailutilanne on joukkueen sisällä?  

Paljon on tosiaan hyviä pelaajia samoille pelipaikoille, mutta se on vain ja ainoastaan hyvä asia. Mielestäni on aina positiivista, kun joukkueessa on kilpailua. Se sytyttää minut taistelemaan: täytyy olla koko ajan skarppina eikä ole varaa sluibailla.  

Kapteenin puhetta. Sinut äänestettiin juuri varakapteeniksi, yllättikö valinta?  

Meillä on jo muutaman kauden ajan ollut tapana, että kapteenistossa on yksi vähän nuorempi pelaaja [viime kaudella Lucas Lingman, toim.huom.], joten ajattelin, että se voisin olla minä. En ollut mitenkään varma siitä, mutta ei se ihan täytenä yllätyksenäkään tullut.  

Olet ollut nuoresta iästäsi huolimatta monella kaudella mukana joukkueessa. Onko tämän kauden joukkueessa jotain sellaisia elementtejä, jotka eroavat edellisistä vuosista?  

Vaikea sanoa vielä, koska sen näkee sitten vasta kauden aikana. Parin viimeisen kauden aikana joukkue on ollut sellainen, että olemme pystyneet nousemaan, vaikka kaudella on ollut huonompia hetkiä. Itselläni on sellainen fiilis, että meillä on hyvä ja yhtenäinen nippu kasassa.  

Pelasit ennen numerolla 50. Miksi vaihdoit sen nykyiseen (21)?  

Se on tavallaan statussymboli, kun siirtyy edustukseen ja saa pienemmän numeron. Minulla oli silloin tilaisuus vaihtaa numeroni, ja valitsin muutamasta vapaana olevasta numeron 21. Ajattelin, että se olisi hyvä, koska pikkubroidini on syntynyt 2012, ja siinä on ne numerot toisinpäin. En halunnut ottaa numeroa 12 – vaikka sekin oli vapaana – koska se on niin veskarin numero kuin vain mahdollista. Mietin myös numeron 50 pitämistä, sekin on siisti numero.   

Seuraatko futista vapaa-ajallasi?  

Jonkin verran, mutta en katsele joka viikonloppu. Ei jotenkin jaksa katsella sitä niin paljoa vapaa-ajalla, kun tekee sitä työkseen. Kiinnostavat pelit tulee seurattua.

Onko sinulla suosikkijoukkuetta?  

Tottenham, vaikka eivät he ole voittaneet ikinä mitään. Yksi kaverini on Arsenal-fani, ja kerran kun oli Pohjois-Lontoon derby, heitin hänelle läpällä, että Spurs voittaa. Niin voittikin, ja se on vain sitten jäänyt siitä. 

Santeri Väänänen - HJK Helsinki. Photo: © Jussi Eskola

Hengailetko joukkuekavereiden kanssa myös vapaa-ajalla, vai onko sinulla omat kaverit kentän ulkopuolella?  

En hirveästi, enimmäkseen olen omien frendien kanssa. Mutta Matias Niemelän kanssa ollaan usein yhdessä, hänet olen tuntenut jo pitkään. 

Mitä teet vapaa-ajallasi?  

En mitään ihmeellistä. Tykkään hengailla kavereiden seurassa, korttia pelaten, sekä tietysti myös tyttöystävän kanssa. Yleisestikin vietän paljon aikaa muiden ihmisten kanssa. Viihdyn paremmin muiden seurassa kuin yksin, vaikka tietysti välillä on niitäkin hetkiä, kun haluaa olla yksin. Usein treenien jälkeen kysyn kavereilta, haluaisiko joku lähteä esimerkiksi kahville. Täytyy olla aina jotain tekemistä! 

Onko sinulla muita harrastuksia?  

Kesäisin käyn kalastamassa, se on hauskaa puuhaa. 

Missä käyt kalassa?  

Vanhankaupunginkoskella Viikissä, siellä on hyvät kalapaikat. Yhdellä kaverillani on vene Sipoossa, ja käymme sielläkin välillä, jos sattuu olemaan vapaapäiviä.  

Mistä kalastusharrastuksesi on lähtöisin?  

En oikeastaan tiedä, muistan kalastaneeni joskus skidinä mökillämme Juvalla. Joskus vähän vanhempana ryhdyimme pohtimaan frendien kanssa, että olisi siistiä käydä kalassa. Aloimme kartoittamaan paikkoja, joissa voisi käydä kalastamassa ilman venettä, ja löysimme sen kosken. Siitä se sitten lähti. 

Ei sitä varmaan edes jaksaisi niin aktiivisesti, jos olisi pakko käyttää venettä. Vanhankaupunginkoskelle on kuitenkin helppo lähteä, sinne ei ole kuin vartin matka. Sieltä nousee lohta ja taimenta.  

Käytkö myös pilkkimässä?  

Olen pari kertaa käynyt, mutta se on enemmän sellaista, että menen kavereiden seuraksi. Ei minulla ole edes omia pilkkivarusteita. Se ei ole minun juttuni, en tykkää kylmässä istuskelusta.  

Mikä on ollut paras saaliisi?  

Viime kesänä sain yhden hyvän kokoisen taimenen Vanhankaupunginkoskelta. Sitä joutui väsyttämään todella pitkään, ja kuumotti koko ajan, katkeaako vapa. Se oli 68-senttinen.

Jakob Tånnander, Santeri Väänänen - HJK Helsinki. Photo: © Jussi Eskola
Jakob Tånnander, Santeri Väänänen ja Pysti.