Voitko kertoa Bingotalosta, Matias Niemelä?

Klubin maalivahtikolmikon kuopus hamuaa ykkösvahdin roolia, harkitsee kauppatieteen opintoja ja väittää kalastaneensa isomman taimenen kuin Santeri Väänänen.

Matias Niemelä - HJK Helsinki. Photo: © Mira Lönnqvist

HJK haluaa tällä kaudella tehdä pelaajiaan tutummiksi katsojille. Julkaisemme kauden aikana jokaisesta pelaajasta sekä pidemmän katsauksen näiden aiempaan uraan että syvemmälle pelaajan henkilökohtaiseen elämään pureutuvan haastattelun.

Card 79 Niemelä

Traineemme Vertti Karjalainen ja Toni Vikgren haastattelivat HJK:n kolmatta maalivahtia Matias Niemelää.

Mistä lempinimesi “Myttynen” tulee?

Se on vain jostain tullut, en tiedä itsekään. Minua on kutsuttu Myttyseksi ihan skidistä asti.  Lempinimi on jäänyt pyörimään ja tuntuu leviävän aina uusien ihmisten tietoon.  

Millainen on ollut pelaajapolkusi junnuista lähtien?

Aloitin jalkapallon itse asiassa aika myöhään, varmaan 8 tai 9-vuotiaana FC Kasiysissä. Sieltä siirryin loogisesti FC Espooseen. Pääsin siellä ollessani ensimmäistä kertaa junnumaajoukkueeseen ja pelasin ne käytännössä läpi. Kävin ulkomailla eri testileireillä, mutta päätin lopulta siirtyä tänne HJK:hon 17-vuotiaana. Kaudella 2020 kävin RoPS:ssa lainalla.

Pelasitko YK:n (Johannes Yli-Kokko) kanssa samassa joukkueessa?

Pelattiin hetki samaan aikaan FC Espoossa, kun minut nostettiin -00-syntyneiden joukkueeseen, jossa YK:kin pelasi. Mutta ei pelattu yhdessä FC Kasiysissä, vaikka ollaan kummatkin Laaksolahdesta kotoisin. 

Asutko edelleen Espoossa?

Joo, asun Laaksolahdessa perheeni kanssa, johon kuuluu mutsi, faija, sisko ja lagotto romagnolo -rotuinen koira nimeltä Mocca. 

Missä kaikkialla olet ollut testillä?

Genoa, Parma, Hellas Verona ja Fulham. Kahdelta jälkimmäiseltä taisin saada ihan tarjouksetkin. 

Minkälaista oli Italiassa vaikkapa HJK:hon verrattuna maalivahdin näkökulmasta?

Se oli aika erilaista. Italiassa on erilainen maalivahtifilosofia: hyökätään koko ajan palloon ja ollaan tosi aktiivisia – enemmän vanhan liiton veskareiden tyyliä. Siellä veskarin tehtävä on torjua palloja. Suomessa on modernimpi lähestymistapa: hyökätessä osallistutaan peliin jalalla ja puolustaessa yritetään hallita tilaa.

Mikset siirtynyt ulkomaille?

Olin 16–17-vuotias silloin. Mitä nyt muitakin suomalaisia veskareita olen seurannut, ovat he usein siirtyneet vasta myöhemmin ulkomaille. Ei se vain tuntunut oikealta. En ollut valmis muuttamaan 16-vuotiaana yksin ulkomaille. 

Matias Niemelä - HJK Helsinki. Photo: © Mira Lönnqvist

Millainen kokemus oli pelata Rovaniemellä?

Siisti! Asuin siellä ensimmäistä kertaa yksin, Bingotalossa. Siellä asuivat oikeastaan kaikki pelaajat, jotka eivät olleet Rovaniemeltä kotoisin. Aika siellä oli yllättävän rentoa ja samanlaista, vaikka Rovaniemi on paljon pienempi kaupunki. 

Voitko kertoa jonkun legendaarisen tarinan Bingotalosta?

Sieltä ei voi kertoa mitään! HJK:n pitäisi hommata oma Bingotalo… Tai no, kukaan ei varmaan suostuisi asumaan siellä. 

Kuinka iso hyppy oli HJK Klubi 04:n Kakkosen peleistä RoPS:n Veikkausliigapeleihin?

Totta kai se oli hankalaa, kun meillä oli niin heikko joukkue RoPS:ssa. Oli aika painostavaa pelata maalissa ja vaikeaa suoriutua hyvin. En tiedä oliko se siltikään loppupeleissä niin iso hyppy, olin kuitenkin treenannut liigajoukkueen kanssa. 

Minkälaisena näet maalivahtien kilpailutilanteen nyt HJK:ssa?

Näen kyllä pystyväni nappaamaan tällä kaudella ykkös- tai kakkosveskarin tontin. Luulen ja toivon, että (päävalmentaja Toni) Koskela antaa mahdollisuuden siihen, jos suoriudun treeneissä hyvin. 

Ville Wallén mainitsi meille aiemmin, että suurin vahvuutesi saattaa olla se, ettei sinulla ole isoja heikkouksia. Miten itse koet omat vahvuutesi? 

Vahvuuteni ovat peliin osallistuminen, pelin avaaminen ja pelinlukutaito. 

Olet kieltämättä vahva jalalla. Oletko aina ollut veskari?

Ihan skidinä olin kärki. Olin kuitenkin joukkueen pisin silloin, niin oli loogista vaihtaa pelipaikkaa maalivahtiin.

Minkälaisia tavoitteita sinulla on tuleville vuosille?

Veikkausliigassa ykkösveskarin paikka, täällä tai jossain muualla. Tavoitteeni on edetä uralla. Jossain kohtaa myös ulkomaat ovat tavoitteena, esimerkiksi Ruotsi tai Norja olisi aika kiva osoite, ehkä samantyyppisesti kuin Hugo Keto siirtyi Sandefjordiin. 

Yrittävätkö vastustajat muuten päästä veskarin pään sisään?

Jotkut joo, varsinkin miesten peleissä. Kun pelasin kauden liigaa RoPS:ssa, niin koko ajan sai kuulla vi***ilua, mutta varmaan siksi, että olin junnu. Esimerkiksi Diogo Tomas on siinä aika hyvä ja huuteli minulle, vaikka oli toisella puolen kenttää. Myös SJK-fanit olivat hyviä provosoimaan. Ei minulla tosin mene sellaiset huudot pään sisään, vaan osaan ottaa ne enemmänkin huumorilla.

Matias Niemelä - HJK Helsinki. Photo: © Mira Lönnqvist

Tuleeko seurattua futista vapaa-ajallasi?

Ei hirveästi. Ennen seurasin tosi paljon ja pelasin myös Fifaa, mutta ei jaksa enää. Muita urheilulajeja seuraan ympäripyöreästi, mutta tykkään enemmän harrastaa niitä kuin katsoa.

Mitä muuta teet vapaa-ajalla?

Tykkään soittaa kitaraa. Koulujuttuja en tykkää tehdä, vaikka pitäisi. Tai no, on ne välillä ihan ok. Olen lukiossa ja talvella pitäisi valmistua, kun oli tarkoitus käydä lukio neljään vuoteen. 

Minkälainen opiskelija olet?

Aika valikoiva. Jos jokin aine ei kiinnosta, sen opiskelu saattaa jäädä – mutta aineet, joista tykkään, menevät hyvin. Pidän historiasta, yhteiskuntaopista ja matematiikasta.

Oletko ajatellut jatkaa opiskelua vai panostaa kaiken futikseen?

Katsoo sitten lukion jälkeen, mitä teen. Olen kyllä ajatellut aloittaa hitaasti kauppatieteen opintoja jalkapallon ohella.

Matias Niemelä - HJK Helsinki. Photo: © Mira Lönnqvist

Minkälaista musiikkia soitat?

Enimmäkseen metallia, mutta myös rockia. Minulla on sähkökitara, mutta en ole kyllä soittanut hirveän pitkään, ehkä pari vuotta. 

Sande (Santeri Väänänen) mainitsi, että hengailette vapaa-ajalla…

Joo, vähän liiankin paljon.

Käyttekö yhdessä kalastamassa?

Tehdään pitkälti samat jutut vapaa-ajalla eli joo, käydään. Mitäköhän hyviä kalastustarinoita olisi… Sain kahdeksan ja puoli kiloisen hauen, mutta en kyllä tiedä annanko teidän kertoa sitä. Sen pitäisi olla kymmenen kiloa, että kehtaisi kertoa siitä – kymppi on siistin hauen raja. Ai niin, melkein unohdin, että olen saanut isomman taimenen kuin Sande, voin näyttää kuvan todisteena!