Yrittävätkö togolaiset saada sinua maajoukkueeseensa, Kevin Kouassivi-Benissan?

Lainasopimukset ovat avartaneet mallin hommia harrastavan ”KB:n” maailmaa.

HJK haluaa tällä kaudella tehdä pelaajiaan tutummiksi katsojille. Julkaisemme kauden aikana jokaisesta pelaajasta sekä pidemmän katsauksen näiden aiempaan uraan että syvemmälle pelaajan henkilökohtaiseen elämään pureutuvan haastattelun.

Viestinnän traineemme Vertti Karjalainen ja Toni Vikgren haastattelivat Kevin Kouassivi-Benissania, ja keskikenttäpelaaja avasi muun muassa omia juuriaan yleisölle.  

Kuvailisitko itseäsi persoonana?

Kentän ulkopuolella olen melko rauhallinen. Vaikka asunkin Helsingin keskustassa lähettyvillä, Punavuoressa, tykkään omasta rauhasta ja omissa oloissa olemisesta. Viihdyin kuitenkin myös kavereideni ja perheeni kanssa, haluan olla mukana sosiaalisissa tilanteissa. Itseään on jotenkin vaikea kuvailla.

Missä perheesi asuu nykyään? 

Olen kasvanut Pikku-Huopalahdessa, mutta nykyään äitini asuu Ruoholahdessa ja faija Tapiolassa. Minulla on myös sisko, joka asuu Kalliossa. Olemme siis kaikki erillään, mutta kuitenkin lähellä toisiamme, julkisten liikenneyhteyksien varressa. Vanhempani erosivat, kun olin pieni, mutta näen kaikkia edelleen säännöllisesti ja olemme tekemisissä keskenämme.

Sanoit, että viihdyt omissa oloissasi. Tykkäätkö olla rauhassa kotona vai onko sinulla jotain muita paikkoja, joihin menet rauhoittumaan?

Helsingin keskustassakin on monia hyviä paikkoja, joissa saa olla rauhassa. Tykkään esimerkiksi käydä kävelemässä Eirassa, ei minun tarvitse lähteä mihinkään erityisen kauas. Viihdyn myös luonnon läheisyydessä.

Kuunteletko paljon musiikkia?

Aika paljon tulee kuunneltua, minulla on lähes aina kuulokkeet korvilla tai kajari soimassa. Heitän aina kuulokkeet korville, kun lähden esimerkiksi kävelylle. En kuuntele mitään tiettyä soittolistaa, vaan musiikkimakuni riippuu fiiliksestä. Spotifyn vuosikatsauksessa oli aikamoinen määrä kuuntelutunteja.

Onko sinulla muita harrastuksia?

Eipä oikeastaan, pelaan pleikkarilla ja lueskelen kirjoja. Pleikkarilla pelaan lähinnä Fifaa ja Call of Dutya. Olen aika hyvä Fifassa, ainakin joukkueemme viiden parhaimman joukossa. Olen hiljattain lukenut Barack Obaman ja Will Smithin elämäkerrat, vaikka en yleensä luekaan elämäkertoja. Nämä kaksi ovat kuitenkin mielenkiintoisia henkilöitä, joiden elämää olen muutenkin jonkin verran seurannut.

Millaiset juuret sinulla on?

Faijani on kotoisin Togosta, hän tuli Suomeen joskus 23–24-vuotiaana. Hänen äitinsä asuu edelleen Togossa, ja minulla on serkkuja ympäri maailmaa: Saksassa, Englannissa, Yhdysvalloissa… en ole edes tavannut heitä koskaan. Enkä ole itse käynyt ikinä Togossa, mutta se on ehdottomasti bucket listilläni. Haluaisin käydä siellä ja tavata sukulaisiani.

Sinulla on Transfermarkt-sivuston mukaan myös Togon passi. Pitääkö se paikkansa?

Ei pidä. Minulle on itse asiassa välillä soiteltu Togon liitolta, viimeksi viime vuoden puolella. Minua on lähestytty myös Instagramissa, mutta en ole jaksanut vastailla siihen suuntaan mitään, kun ei minulla ole ainakaan toistaiseksi passia. En edes tiedä, miksi minulle on merkattu Togon kansalaisuus sinne, mielenkiintoinen juttu.

Yrittävätkö he saada sinut pelaamaan Togoon?

Niin no, ehkä. En tosiaan ole vastaillut heille, en ole halunnut tähän mitään ylimääräistä. Olen toki puoliksi togolainen mutta syntynyt ja kasvanut Suomessa, joten pidän itseäni suomalaisena – mutta samalla en täysin kuitenkaan. Olen ylpeä juuristani, ja on vielä liian aikaista sanoa ei siihen suuntaan. 

Mitä ajatuksia Suomen maajoukkue herättää?

Jos kutsu tulee, olen totta kai aina messissä. Tavoitteeni on jonain päivänä päästä A-maajoukkueeseen, se on ollut unelma siitä lähtien, kun pelasin ensimmäisen poikien maaotteluni, muistaakseni U17-maajoukkueessa. Suomen paidassa pelaamisesta tulee aina spesiaali fiilis, ja maajoukkueen viimeaikainen menestys tuo lisäintoa ja -motivaatiota treenaamiseen, jotta pääsisi joskus itsekin mukaan.

Sinulla vaikuttaisi olevan melko kansainvälinen tausta. Oletko matkustellut paljon?

Futis on vienyt moniin paikkoihin. Olemme käyneet Klubin junnujoukkueiden kanssa pienestä pitäen pelaamassa ympäri Eurooppaa, esimerkiksi Espanjassa, Hollannissa ja Venäjällä. Matkustaminen on sellainen juttu, josta diggaan paljon, vaikka viime aikoina onkin ollut huonot ajat sille. Haluaisin tehdä sitä lisää tulevaisuudessa. Etenkin Togoon haluaisin matkustaa ihan kunnolla, en vain viikon lomalle, vaan oikeasti tutustua maahan ja ihmisiin siellä.

Äitisi on kuitenkin suomalainen. Mitä kieltä tai kieliä teillä puhuttiin kotona?

Äidin ja siskon kanssa puhuttiin tietysti suomea. Kävin englanninkielisen ala-asteen Meilahdessa, joten puhuimme faijan kanssa englantia – vaikka hänen äidinkielensä onkin ranska. Opiskelin itsekin ranskaa koulussa, mutta sitä en osaa kovin hyvin.

Siirrytään jalkapalloon. Oletko käynyt kaikki Klubin akatemiajoukkueet läpi?

Olen. Aloitin HJK Feltbayssa, mutta sitä ei taida enää olla olemassa. Sieltä siirryin kahdeksanvuotiaana Nappulaklubiin ja sieltä sitten lopulta Klubi 04:n kautta edustusjoukkueeseen.

Onko jotain muita ammattilaispelaajia, jotka kulkivat kanssasi samaa polkua?

HJK Feltbayssa pelasi hyviä pelaajia, joista monet pelasivat vielä Klubi 04:ssä, mutta lopettivat 16–17-vuotiaina. Jasin Assehnoun pelasi siellä, hän pelaa nykyään Hollannissa. Omasta ikäluokastani ei taida olla enää muita kuin minä, nuoremmista sitten muutama.

Mitkä ovat vahvuutesi kentällä?

Nopeus, keskitykset ja kestävyys. Jaksan olla koko matsin ajan aktiivinen ja aggressiivinen.

Millaisia tavoitteita sinulla on lyhyellä tai pitkällä aikavälillä?

Viime vuosi oli hankala, joten nyt kun olen päässyt taas kuntoon, on tavoitteeni päästä takaisin rytmiin ja nauttimaan pelaamisesta. Minulla on nyt vuosi tätä diiliä jäljellä, joten totta kai haluan näyttää, että minulta löytyy taitoa ja valmiutta pelata avauksessa. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteenani on tehdä ura Euroopassa, mutta juuri nyt keskittymiseni on päivittäisessä työnteossa, jotta saa arjen rullaamaan.

Onko jotain tiettyä suuntaa, johon haluaisit joskus siirtyä?

Hmm… ei mitään tiettyä, mutta Ruotsi tai muut Pohjoismaat voisivat olla sellaisia sarjoja, joissa pystyisi ottamaan seuraavan askeleen uralla.

Mikä on ollut ikimuistoisin ottelusi?

Hmm… tämä on paha. Sanoisin, että Rangersia vastaan pelattu harjoitusmatsi Ibroxilla. Tein pelissä maalin, ja stadion oli upea. Vaikka peli oli keskellä päivää, yleisöä oli silti parikymmentä tuhatta. Siellä oli sellainen aito brittitunnelma.

Et ole tainnut tehnyt vielä maalia Klubin paidassa virallisessa ottelussa. Olisiko siinäkin yksi tavoite alkavalle kaudelle?

Se on muuten totta, en ole osunut virallisissa peleissä. Interissä ja RoPS:ssa tein kyllä yhden maalin molemmissa. Se voisi olla hyvä tavoite, teen enemmän kuin yhden maalin alkavalla kaudella!

Teit nuorempana enemmän maaleja, kun pelasit vielä laitahyökkääjänä. Millainen on tyypillinen maalisi?

Sellainen, että saan keskeltä syötön laidalle, otan tatsin eteenpäin ja lauon matalan vedon alanurkkaan.

Missä vaiheessa tipuit kentällä pykälää alaspäin?

Olin varmaankin 15–16-vuotias. En muista tarkkaa syytä, meillä oli silloin hyvä ikäluokka ja paljon kovia laitureita, joten jonkun täytyi pudota laitapakiksi. Pelasimme silloin todella hyökkäävää futista, joten pääsin pakkinakin hyödyntämään vahvuuksiani ylöspäin.

Mitä jäi käteen lainavuosistasi Rovaniemellä ja Turussa?

Rollossa oli ainoastaan lyhyt jakso, kun olin siellä vain muutaman kuukauden. Se oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun muutin asumaan omilleni – ja vielä Rovaniemelle – joten olihan se alkuun pieni shokki.

Asuitko bingotalossa?

En itse asiassa asunut, olin alkuun vähän aikaa sellaisessa Forenomin kämpässä, mutta sitten muutin Toni Koskelan asuntoon. Hän oli hankkinut sen Rovaniemellä ollessaan, mutta oli palannut aiemmin saman kauden aikana Klubiin. RoPS ja Koskela olivat ilmeisesti sitten pohtineet, jos muuttaisin siihen. Se oli siisti kämppä, ihan keskustassa.

Turku sen sijaan oli sellainen paikka, jossa viihdyin muutenkin – kaupunki oli kiva. Siellä asuin ihan Aurajoen rannan lähettyvillä. Lainalla oleminen avarsi omaa maailmaa ja sain hyviä kokemuksia.

Kuka on paras pelaaja, jonka kanssa olet pelannut?

[HJK:n ex-hyökkääjä] Joao Klauss. Vaikka emme pelanneetkaan montaa peliä yhdessä, sanon hänet. Treeneissä näki, että hän on kova pelaaja: iso, vahva ja nopea.

Entä kuka on ollut haastavin vastustaja?

Jonathan Leko, hän oli oikea härkä. En tiedä, sanooko nimi mitään, mutta hän pelasi hyökkääjänä Englannin U17-maajoukkueessa meitä vastaan. Hän pelasi silloin West Bromwichissa, nykyään Charltonissa.

Seuraatko paljon futista?

Diggaan katsoa matseja vapaa-ajalla. Katson eniten tietysti Valioliigaa ja Mestarien liigaa, mutta yksittäisiä pelejä melkein mistä tahansa – esimerkiksi Ajaxin ja PSV:n väliset ottelut Hollannissa ovat mielenkiintoisia. Seuraan jonkin verran myös Ranskan liigaa.

Elämäsi vaikuttaa pyörivän vahvasti jalkapallon ympärillä, kun teet sitä työksesi, katsot paljon pelejä vapaa-ajalla ja pelaat Fifaa pleikkarilla.

No joo, onhan se ihan totta. Mielestäni futista pystyy seuraamaan eri tavoin: jos katson jotain peliä yksin, saatan analysoida sitä tarkemmin ja keskittyä vaikkapa siihen, miten joukkueet prässäävät. Frendien kanssa sitten nautin vain pelistä ja yksittäisistä suorituksista. Sitä pystyy siis katsomaan rennostikin.

Olet ollut HJK Storen mallina. Teetkö myös mallin hommia?

Olen tehnyt niitä nyt viimeisen parin vuoden aikana satunnaisesti. En kuitenkaan ota niitä mitenkään vakavasti, vaan teen niitä huvin vuoksi tai jos joku pyytää.

Miten olet päätynyt tekemään niitä? Onko sinulla jokin kontakti?

Pienempänä olin jossain casting-firmassa, meinasin päästä johonkin leffaan mukaan. Olin silloin ihan junnu, enkä lopulta päässyt. Isosiskoni tekee mallin hommia, joten sitä kautta olen tavallaan päässyt piireihin. Tai en tietenkään kunnolla, mutta jotkut tietävät minut siskoni kautta. En osaa sanoa, miksi Seba (Sebastian Sorsa) kysyi minua HJK Storen malliksi, ehkä hän oli nähnyt kuvani netissä tai somessa.