Tilastoraportti: Kauden puolivälin tilastokooste
HJK on tuttuun tapaansa hallinnut alkukaudella palloa reilusti vastustajiansa enemmän. Klubin keskimääräinen pallonhallintaprosentti on ollut 61 %. Seuraavaksi eniten palloa keskimäärin ovat hallinneet VPS ja FC Honka.
Syöttöjä HJK:lla on keskimäärin ottelua kohden ollut 548, joista omille on mennyt 84 %. Vain VPS on syöttänyt keskimäärin enemmän (551) ja tarkemmin (86 %). HJK:n syöttöjen keskimääräinen pituus on ollut 19,7 metriä, joka on lähellä liigan keskiarvoa (19,9 m). Maaliin johtaneet hyökkäykset ovat Klubilla olleet keskimäärin 22,7 sekunnin mittaisia ja niissä on ollut keskimäärin 6,4 syöttöä, mikä on sarjassa kolmanneksi eniten. KuPS:n maaliin johtaneet hyökkäykset ovat olleet keskimäärin pisimpiä, 31,5 sekuntia ja 10,5 syöttöä. Keskimäärin Veikkausliiga-joukkueiden maaliin johtaneet hyökkäykset ovat olleet 16,1 sekunnin mittaisia ja niissä on annettu 4,8 syöttöä.
Eniten HJK:n pelaajista on syöttänyt Faith Friday Obilor, joka on syöttänyt yhteensä 1007 kertaa, mikä tekee keskiarvoksi 67 syöttöä pelattua 90 minuuttia kohden. Omille Obilorin syötöt ovat menneet 87-prosenttisesti.
HJK on ollut alkukauden ahkerin laukoja keskimäärin 16,4 maalintekoyrityksellään ottelua kohden. Keskimäärin liigajoukkueet ovat ampuneet 11,2 kertaa. Luvut eivät pidä sisällään rangaistuspotkuja.
Vaikka Klubilla on ollut reilusti eniten maalintekoyrityksiä, ovat ne menneet maaliin liigan keskiarvoa heikommalla tahdilla. RoPS ja VPS ovat tähän mennessä laukoneet liigajoukkueista vähiten, mutta toisaalta niiden laukaukset ovat menneet ylivoimaisesti parhailla prosenteilla sisään.
Tärkein mittari, joka kauden lopussa merkitsee, on otteluista otetut pisteet. HJK:lla on toistaiseksi kasassa 39 pistettä, ja sarjajohto tällä hetkellä yhdeksän pistettä toisena olevaan Rovaniemen Palloseuraan, RoPS:lla on tosin kaksi ottelua vähemmän pelattuna. Klubin ottelukohtainen pistekeskiarvo on 2,29, joka on vahvaa mestaruusvauhtia. Mestaruus on viimeisen seitsemän kauden aikana, jolloin liigaa on nykymuotoisena pelattu, otettu keskimäärin 2,1 pisteen keskiarvolla.
Otteluista saatuja pisteitä voidaan verrata pisteodotusarvoihin ja katsoa, onko joukkue ottanut pisteitä ”ansaitulla” tahdilla. Ottelukohtainen pisteodottama syntyy, kun verrataan joukkueiden maalintekoyritysten maaliodottamia (xG, expected goals). Maaliodottama kertoo yksinkertaistettuna jokaisen maalintekoyrityksen tilastollisen todennäköisyyden mennä maaliin. Eniten todennäköisyyteen vaikuttaa maalintekoyrityksen lähtösijainti. Lisäksi siihen vaikuttaa muun muassa se, millä ruumiinosalla maalintekoyritys on lähtenyt tai se, onko tilanne syntynyt pelitilanteesta vai erikoistilanteesta.
Maaliodottamalukuja tarkastellessa pitää muistaa, että luvut ovat keskiarvoja ja että käytännössä jokainen maalintekoyritys on erilainen, lukuun ottamatta rangaistuspotkuja. Esimerkiksi puolustavien pelaajien määrää ja laukaisevaan pelaajaan kohdistuvaa painetta on vaikea mallintaa. Myös sattumalla on oma iso osansa jalkapallossa. Siksi maaliodottamakaan ei ole täysin aukoton, mutta sen on todettu ennustavan paremmin joukkueiden tulevaa menestystä paremmin kuin esimerkiksi pisteet, tehdyt maalit tai laukaukset.
HJK on ottanut alkukauden 16 ottelustaan (kuvasta puuttuu maanantain VPS-ottelu) pisteitä jotakuinkin ansaitusti ja peliesitykset ovat pisteodottamalukujen valossa olleet suhteellisen tasaisia. Yllä olevassa kuvaajassa on HJK:n pisteodottama (xPisteet), otteluista saadut pisteet sekä apuviivoina mestarijoukkueiden, pronssijoukkueiden sekä 10:nneksi sijoittuneiden joukkueiden tilastolliset pistekeskiarvot. Pisteodottamaa ei lasketa tässä perinteisesti niin, että voitosta jaetaan kolme pistettä ja tasapelistä yksi, vaan sen mukaan, kuinka suurella todennäköisyydellä joukkue ottaa voiton tai tasapelin. Joukkue voi esimerkiksi saada ottelusta 2,1 pistettä niin, että sen voiton todennäköisyys on ollut maalipaikkojen maaliodotusarvojen perusteella 63 % ja tasapelin 21 % (3*0,63 + 1*0,21).
Pisteodottama on kulkenut lähes koko alkukauden melko tasaisesti mestaruusvauhtia. Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa Klubin tahti hieman notkahti, kun joukkue hävisi neljässä peräkkäisessä ottelussa kaksi kertaa ja otti vain yhden voiton. Toukokuun alun FC Lahti -häviön jälkeen HJK korjasi ryhtinsä ottamalla seitsemän voittoa putkeen eikä häviöitä ole tullut enää ainuttakaan kymmenessä viimeisessä ottelussa.
Jõaõ Klauss on ollut Klubin alkukauden paras maalintekijä ja johtaa myös koko liigan maalintekijätilastoa 12 maalillaan, joista kolme on syntynyt rangaistuspilkulta. Klauss on ollut myös joukkueen ahkerin laukoja 53 maalintekoyrityksellään (rangaistuspotkut ei mukana). Seuraavaksi eniten maalintekoyrityksiä on Filip Valenčičilla, 34.
Maalintekoyrityslämpökartasta nähdään, että Klaussin maalintekoyrityksistä suuri osa syntyy maalin edustalta, eli juuri siltä alueelta, josta pallo useimmiten ja varmimmin pistetään maaliin. Keskimäärin Klaussin saamista maalintekopaikoista tehtäisiin maaliodotusarvojen mukaan 8,34 maalia, ja näistä paikoista hän on viimeistellyt yhdeksän maalia (ei rp).
Muihin maalintekijätilastojen kärkinimiin verrattuna on huomionarvoista, että yli kolmasosa (35,8 %) Klaussin maalintekoyrityksistä on syntynyt päällä, kun esimerkiksi maalintekijälistan kakkonen Rasmus Karjalainen on yrittänyt maalia päällään vain hieman yli 10 % maalintekoyrityksistään ja vahvempina pääpelaajina tunnetut Timo Furuholm 26,1 % ja Aleksei Kangaskolkka 28,6 %.
Kun suhteutetaan maali- ja syöttöodottamaluvut pelattuihin minuutteihin, nähdään ne Klubi-pelaajat, jotka ovat luoneet eniten odotusarvoisia tehoja suhteessa peliaikaan.
Klaussin tehot näkyvät tässä hyvin. Toisaalta hän ei juuri ole luonut maalintekopaikkoja joukkuetovereilleen, toisin kuten Nikolai Alho, joka sekä saa että luo vaarallisia maalintekoyrityksiä tiheään tahtiin. Alhon yhteenlaskettu maali- ja syöttöodottama pelattua 90 minuuttia kohden on 0,8, eli hänen pitäisi keskimäärin tehdä tai syöttää 0,8 maalia yhden ysikymppisen aikana, mikä tekee hänestä Klubin alkukauden ajalta hyökkäyssuuntaan vaarallisimman pelaajan suhteessa peliaikaan. Alho on tehnyt kauden aikana pelaamansa 715 minuutin aikana kolme maalia ja syöttänyt toiset kolme, joten hän on todellisuudessa tehnyt tai syöttänyt 0,76 maalia per pelattu 90 minuuttia. Tehot siis ovat hyvin lähellä odotusarvoja.
Lähde: InStat