Anna Auvinen on periksiantamaton savolainen
Klubin Tulokkaat tutuksi -juttusarjassa on vuorossa Anna Auvisen haastattelu. Auvinen on Naisten Liigan ikoni, joka on pelannut pääsarjatasolla jo vuodesta 2004 asti.
Auvisella on tilillään 279 Naisten liigaottelua ja häneltä on vuosien varrella jäänyt vain yksi ottelu väliin.
– Täytyy olla kiitollinen, että olen selvinnyt ilman suurempia loukkaantumisia. Vuosien saatossa olen oppinut kuuntelemaan kroppaani hyvin ja toki on ollut muutamia kertoja, kun pelaamiseni on ollut epävarmaa vielä edellisenä päivänä. Pelaaminen on myös vaatinut sitoutumista ja monet polttarit ja häät yms. ovat saattaneet jäädä väliin, ellei ratkaisua ole löytynyt.
Auvinen kaipasi seitsemän FC Hongassa vietetyn vuoden jälkeen uusia haasteita seurajoukkuetasolla. SaPA-kasvatti on ennen HJK:n siirtymistä edustanut porilaista Nice Futista ja kuopiolaista KMF:a.
– Mielestäni olen sopeutunut Klubiin hyvin. Olen tyytyväinen siihen, että joudun laittamaan itseäni taas epämukavuusalueelle uudessa joukkueessa ja ympäristössä. Treenien ja siviilityön yhdistäminen on toiminut hyvin ja toivottavasti jatkossa toimii vielä paremmin. Olen pystynyt tekemään järjestelyjä, jotta saisin ladattua yhä enemmän paukkuja jalkapalloon. Haluan päästä fyysisiltä ominaisuuksiltani lähemmäs kansainvälistä tasoa ja kehittää pallollista pelaamistani.
Auvinen pelasi lapsuudessaan paljon erilaisia pihapelejä isoveljensä sekä muiden lasten kanssa. Harrastusmielessä jalkapallo tuli kuvioihin vasta 12-vuotiaana, jääkiekon ja ringetten jälkeen. Ensimmäiset vuodet Auvinen pelasi SaPassa omanikäisten kanssa, mutta vaihtoi pian kolme vuotta vanhempien joukkueeseen. Auvinen ei muista juniorivuosiltaan erityisiä saavutuksia ja SaPan joukkue usein hävisi paikallisvastustaja KMF:lle jopa kaksinumeroisin luvuin. Vuodet pieksämäkeläisseurassa ovat kuitenkin jääneet mieleen vain positiivisina ja joukkueen kanssa pelaaminen oli aina hauskaa.
– Nuorena vapaa-aika meni pitkälti liikkuessa eri lajien parissa, enkä siihen aikaan ajatellut sitä treenaamisena vaan hauskanpitona kavereiden kanssa. Lukioaikana jalkapallosta tuli tavoitteellisempaa, sillä muutin Kuopioon urheilulukioon ja siirryin pelaamaan KMF:n naisten joukkueeseen.
Nyt katsotaan mihin rahkeet riittää
Valokuvat runnotusta ja turpeaposkisesta, mutta hymyilevästä Anna Auvisesta tuskin ovat vieraita kenellekään. Auvisen pusku ratkaisi vuonna 2017 FC Hongalle Naisten Liigan mestaruuden. Juniorina Auvinen pelasi aina hyökkääjänä, eikä olisi voinut kuvitellakaan siirtyvänsä puolustajaksi.
– Noin 5-6 vuotta sitten tarvitsimme Hongan harjoituspeliin topparin. Timo Lounio ja Luciano Posillipo päättivät kokeilla minua kyseisellä paikalla. Sitä ennen olin kyllä koko ajan siirtynyt kentällä vähän alaspäin ja pelannut jonkin verran esim. keskikentällä. Muutos pelipaikassa oli suoraan sanottuna pienimuotoinen kriisi, sillä paikka oli aivan päinvastainen, mihin olin tottunut. Siirtyminen hyökkääjästä toppariksi on ollut henkisellä puolella urani suurimpia haasteita.
Auvinen kertoo, että joutui työstämään ajatteluaan uudesta pelipaikasta paljon ja kipuili asiasta useamman vuoden.
– Nyt olen todella tyytyväinen vaihdokseen ja tuntuu, että olen kokonaisvaltaisesti parempi pelaaja, mitä silloin olin. Muutos on myös avannut urallani uusia ovia. Kaipaan välillä maalintekoa, mutta onneksi erikoistilanteissa saan nousta ylös. Treeneissä lempiharjoitteeni on edelleen maalinteko ja pienpeleissä saatan välillä hiippailla pelaamaan lähemmäs vastustajan maalia.
30-vuotiaana A-maajoukkuedebyyttinsä tehnyt Auvinen on parhaillaan joukkueen mukana Kypros Cupissa. Auvisen tavoitteena on nyt katsoa mihin asti rahkeet riittävät.
– Maajoukkueen mukaan pääsy on ollut suuri ja iloinen yllätys. Luulin jo, että mahdollisuuteeni naisten maajoukkueeseen olisi mennyt. Tämä on myös osaltaan luonut lisää uskoa omaan tekemiseen. Tuntuu, että edelleen voin kehittyä yhä paremmaksi pelaajaksi. Tavoitteenani on päästä taistelemaan joukkueen kanssa EM-kisapaikasta.