LIITU-tuloksissa karu viesti – yhä harvempi liikkuu riittävästi

Kansalliset LIITU-tulokset kertovat lasten ja nuorten liikkumattomuuden lisääntyneen entisestään. Eri toimijoiden yhteistyötä on lisättävä entisestään ennen kun liikkumattomuuden seuraukset kasvavat kestämättömiksi.

Tuoreet Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksen (LIITU) tulokset kertovat jälleen karua kieltä suomalaisten lasten ja nuorten liikuntatottumuksista. Tutkimuksessa on tarkasteltu laajasti 7–15-vuotiaiden liikuntakäyttäytymistä sekä liikuntaan liittyviä asenteita, arvoja ja kokemuksia. Yhteistutkimusta johtaa Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.

Tuoreimpien tutkimustulosten ydinviesti on huolestuttava. Liikkumissuositukset täyttävien lasten määrä on vähentynyt entisestään. Liikuntasuosituksiin, päivittäiseen yhden tunnin reippaaseen tai rasittavaan liikuntaan, ylsi vain noin kolmannes. Lisäksi liikunnalle annettujen merkitysten väheneminen on jatkunut, erityisesti tytöillä. Tytöistä joka viides ja pojista joka neljäs piti liikunta tarpeettomana.

Samalla lapsuus- ja nuoruusvaiheen liikunnan hyödyt tunnistetaan yleisessä keskustelussa ja päätöksenteossa entistä laajemmin. Fyysisen terveyden hyötyjen lisäksi liikuntaharrastuksella on useita psyykkistä terveyttä, osallisuutta ja tunnetaitoja edistäviä vaikutuksia. LIITU-tulosten mukaan liikunta-aktiivisuudella ja seuratoimintaan osallistumisella oli myönteinen yhteys myös itsearvioituun mielen hyvinvointiin. Myös yksinäisyyden kokeminen on suosituksen mukaan liikkuvilla harvinaisempaa kuin vähän liikkuvilla.

Vaikka suurin osa suomalaisista lapsista on elämänsä aikana mukana seuratoiminnassa, liikuntaharrastukselle koetaan useita esteitä. LIITU-tulosten mukaan suurimmat lasten ja nuorten kokemat esteet ovat liikuntalajin ohjauksen ja liikuntapaikkojen puute kodin läheisyydessä, liikunnan kalleus sekä koulutehtävien ja muiden harrastusten viemä aika.

Näemme samat haasteet. Jotta liikkumisen kynnys on riittävän matala ja mahdollisimman monella on pääsy myös seurojen tuottamien palveluiden pariin, on harrastuspaikkojen oltava lähellä ja harrastusten tapahduttava perheen arkeen sopivina ajankohtina. Myös viime päivinä paljon puhuttanut harrastusmaksujen nousu rajaa jo nyt perheitä seuratoiminnan ulkopuolelle etenkin korkeampien kustannusten lajeissa.

Liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa jo nyt vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset.

LIITU-tulokset ovat kokonaisuudessaan huolestuttavia, mutta eivät yllättävä. Liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa jo nyt vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset. Ongelma on yleisesti tunnistettu, mutta johdonmukainen ja alan toimijoita laajasti sitouttava yhteinen ratkaisumalli ontuu. Me HJK ry:ssä liikutimme viime vuonna viikoittain n. 4 500 lasta ja nuorta jalkapallojoukkueissa, kerhoissa ja leireillä. Olemme valmiita kantamaan suurempaakin vastuuta, mutta tarvitsemme taaksemme lisää yhteistä tahtoa ja tukea.

HJK rakentaa tällä hetkellä Pajamäkeen uutta jalkapallokenttää helpottamaan olosuhdepainetta, jotta yhä useampi voisi harrastaa lähellä kotia ja perheelle sopivampaan aikaan. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa oleville perheille tarjoamme apua Aulis Rytkönen -rahaston kautta, jonka avustushaku on parhaillaan käynnissä.

On kuitenkin ongelmallista, että seurat joutuvat ratkomaan näitä haasteita yksin seuran sisällä. Vain harvalla urheiluseuralla on HJK:n kaltaiset leveät hartiat, jotka mahdollistavat mittavat investoinnit tai taloudellisen tuen jakamisen. Ja kun liikuntapaikkainvestoinnit jäävät seurojen tehtäviksi, kantavat seurat jäsenineen lopulta myös hintalapun.

Lapsia ja nuoria liikuttavat urheiluseurat tekevät merkittävää terveyttä edistävää työtä ja ennaltaehkäisevät tulevia sosiaali- ja terveysmenoja. Ennaltaehkäisevän työn merkitys on yhteiskunnallisesti niin suuri, ettei sen suunnittelun, saati rahoituksen, vastuu voi olla yksittäisillä seuroilla. Tarvitsemme paljon laajemman näkemyksen ja eri sektoreiden välisen yhteisen pitkän tähtäimen suunnitelman liikkumattomuuden haasteiden taklaamiseksi.