Urheiluseuran on tuotettava hyvinvointia, ei vain lajitaitoja

Lasten ja nuorten oikeus turvalliseen seuratoimintaan on puhuttanut lapsen oikeuksien viikon sekä Suomen urheilun eettisen keskuksen julkaiseman nuorten kilpaurheilijoiden kielteistä kohtelua koskevan tutkimuksen myötä. Myös huomenna alkavat MM-kisat ovat luoneet jalkapallomaailmaan tumman pilven.

On selvää, että epäasialliselle kohtelulle ja ihmisoikeusrikkomuksille on oltava nollatoleranssi myös urheiluseuroissa – ja urheilussa ylipäätään. Se ei kuitenkaan saisi vielä riittää. Urheiluseurojen perimmäinen tehtävä on pohdittava uudelleen.

Tulevaisuuden urheiluseuroja ei pidä arvottaa vain sen mukaan, kuinka hyvin ja paljon lajitaitoja opetetaan. Seurojen tulee ottaa rooli, ja seuroilta tulee vaatia roolia, lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääjänä ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistäjänä. Ei vain häirinnästä vapaan lajiharjoittelun mahdollistajana.

Suomalaisista lapsista jopa 90 prosenttia on jossain vaiheessa mukana seuratoiminnassa. Tällä hetkellä urheiluseurassa harrastaa yli puolet lapsista. Myös seurojen kirjo on suuri. Suomessa pelkästään jalkapalloseuroja on lähes tuhat.

– Me seurat kohtaamme lapsen useasti viikossa. Kiinnitämme liikunnalliseen elämäntapaan, mahdollistamme yhteenkuuluvuuden kokemuksia ja olemme turvallisia aikuisia. Opetamme tunnetaitoja urheiluun kuuluvien tunteiden ääripäissä. Olemme mukana jokaisessa lapsuuden ja nuoruuden vaiheessa, joten tekomme ja sanamme heijastuvat pitkälle näiden lasten aikuisuuteen, HJK ry:n toiminnanjohtaja Timo Muurinen kiteyttää urheiluseurojen toimintaa.

Yhteiskunnan ollessa liikkumattomuuden, syrjäytymisen ja eriarvoistumisen haasteiden keskellä seurojen on nähtävä velvollisuutensa ja mahdollisuutensa vaikuttaa. Lajitaitojen opettamien ei ole tarpeeksi. Siksi myöskään harjoitustuntien määrä ei enää riitä kuvaamaan seuratoiminnan onnistumista. Seuratoimintaa on jatkossa tarkasteltava sen mukaan, kuinka paljon hyvinvointia lapselle, perheelle, alueelle ja yhteiskunnalle seura tuottaa.

Uusi tapa tarkastella urheiluseuroja

Lasten hyvinvointi on polarisoitunut. Seuratoimintaan hakeutuvat useammin ne, jotka eivät ole erityisessä syrjäytymisvaarassa. Tämän kehityksen ehkäisemiseksi harrastusmahdollisuuksia tulee kohdentaa jatkossa entistä enemmän niille lapsille ja perheille, jotka hyötyvät niistä eniten.

HJK ja Me-säätiö ovat ottaneet ensiaskeleet tähän suuntaan. Keväällä yhdessä Helsingin kaupungin kanssa aloitetussa laatuaan ensimmäisessä selvitystyössä tutkitaan kuinka urheiluseuratoiminta tavoittaa erilaisista perhetaustoista tulevat lapset ja nuoret, ja millainen vaikutus harrastamisella on lasten hyvinvointiin.

– Arvioimme syrjäytymistä ennaltaehkäisevää työtä erityisesti kolmen mittarin valossa: miten hyvin toiminta tavoittaa erilaisista perhetaustoista tulevia lapsia ja nuoria, miten aktiivisesti tai pitkäkestoisesti toimintaan sitoudutaan, ja miten koettu hyvinvointi muuttuu osallistumisen myötä, Me-säätiön toimitusjohtaja Tiina-Maija Toivola avaa.

HJK:n ja Me-säätiön alustavista tuloksista nähdään, että erityisesti HJK:n kaupunginosajoukkueissa on onnistuttu tavoittamaan lapsia ja nuoria monenlaisista perhetaustoista.

– On rohkaisevaa saada myös tutkimustuloksia siitä, että todella tavoitamme lapsia ja nuoria, joilla on perhetaustassaan syrjäytymistä ennakoivia riskitekijöitä. Seuraavaksi fokuksemme on sen tarkastelemisessa, miten toimintamme lisää heidän hyvinvointiaan. Kun valmennustyössä huomioidaan lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi, uskomme vaikutusten olevan merkittäviä, Muurinen kertoo ja lisää:

– Samalla on muistettava, että nyt tekemämme tutkimus on ensimmäinen laatuaan. Saamme arvokasta tietoa, jonka haluamme antaa koko seurakentän käyttöön. Kun kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tarkastelu jatkossa toivottavasti nousee myös muiden seurojen ja julkisen päätöksenteon keskiöön, myös tarkastelumetodeja voidaan kehittää entisestään.

Lasten harrastustoiminnan turvaaminen ja sen piiriin pääsystä huolehtiminen on tunnistettu myös lapsistrategiassa. Samalla on tunnistettava, että urheiluseurat voivat tuottaa yhteiskunnalle paljon lajitaitoisia yksilöitä enemmän. Uskalletaan vaatia sitä myös itseltämme.

Selvitystyön seuraavassa vaiheessa HJK:n 2009–2015 syntyneiden pelaajien perheet pääsevät jälleen vastaamaan lapsen hyvinvointia koskevaan kyselyyn. Kysely toimitetaan perheille sähköpostitse lähipäivinä.