HJK:n yleisömäärät 2009–2018

Yleisömäärät suomalaisessa urheilussa ja Klubissa ovat kiinnostaneet tänä vuonna erityisen paljon. HJK haluaa edistää keskustelua avaamalla omat lukunsa ja analyysinsa lyhyesti myös laajemmalle yleisölle.

HJK:n yleisökeskiarvon kehitys 2009-2018

* 2018 puuttuu vielä kaksi kotipeliä (Lähde: Veikkausliiga/Palloliitto)

Yleisömäärien keskiarvo on vaihdellut eri vuosien aikana 4000 molemmin puolin ollen parhaimmillaan yli 5000. Yleisömäärien isoa dataa tarkastellessa eri vuosien välillä näkee, että ottelujen viikonpäivillä ei ole ollut isoa merkitystä.

Vuonna 2013 onnistuneet brändipanostukset ja tunnetut kotimaiset pelaajanimet toivat kasvun yleisömäärään. Toinen merkittävä yksittäinen tekijä on, että vuosina 2015–2017 HIFK:n vaikutus yleisökeskiarvoon oli poikkeuksellisen suuri.

– Yleisesti isot piikit katsojamäärissä näyttävät muodostuvan, kun ottelussa on iso urheilullinen tai muu panos, esimerkiksi derby. Heikoimmat lukemat tulevat, kun panos on pieni, jos esimerkiksi sarja on jo ratkennut, analysoi HJK:n kaupallinen johtaja Sami Smolander.

– Iso vaikutus yleisömääriin ja lipputuottoihin on myös ollut sillä, että vapaalippuja on jaettu viimeisten vuosien aikana aikaisempaa vähemmän.

Lipunmyynnin (kausikortit ja irtoliput) volyymin kehitys euroissa 2009–2018

* 2018 puuttuu vielä kaksi kotipeliä (Lähde: HJK Oy)

Lipunmyynnin euromääräistä volyymia tarkastellessa viimeiset kuusi vuotta ovat olleet melko tasaisia, kun otetaan huomioon Stadin Derbyjen vaikutus vuosina 2015–2017 (n. 120k € –150k € riippuen kotiotteluiden määrästä).

– Kun näiden derbyjen vaikutus poistetaan, vuosi 2018 tarkasteltuna edelliseen vuoteen on jopa hieman kasvussa. Lippujen ja kausikorttien hinnoissa ei ole tapahtunut muutoksia näiden kahden vuoden välillä, toteaa Smolander.

Kausikorttien määrässä ja euroissa kasvua joka vuosi

(Lähde: HJK Oy)

Kausikorttien kappale- ja euromäärän kasvu osoittaa, että HJK kiinnostaa. Kausikorttimäärä on pitkään ollut jopa huomattavasti isompi kuin yleisökeskiarvo, mikä liittyy HJK:n tapaan ilmoittaa yleisömääräksi porttilaskurin määrä eikä myytyjen lippujen määrä.

Haasteeksi kuitenkin on muodostunut se, että kausikorttien käyttöaste on melko alhainen. Kausikorttilaisille on varattu oma paikka, ja tämä tarkoittaa, että usein on pelejä, joissa lipunmyyntijärjestelmä ilmoittaa katsomon olevan lähes täynnä, vaikka todellisuudessa katsomossa olisikin lopulta paljon tilaa.

Eri kohderyhmiä tarkastellessa datasta nousee esiin erityisesti juniorien käyminen peleissä. HJK:n yli 3000 juniorilla on mahdollisuus saada ilmainen kausikortti rekisteröitymällä, mutta kausikorttien käyttöasteessa eri pelien välillä on isoja eroja, kuten myös muissa kohderyhmissä. Omien junioreiden ja lähipiirin aktivointiin liittyen olemme tänä vuonna aloittaneet #MunKlubi-projektin, jolla pyritään luomaan läheisyyttä ja merkitystä seurayhteisön sisällä.

– Vaikuttaisi myös siltä, että siirtymää on tullut irtolipuista kausikortteihin. Kausikorttimyynti on viisinkertaistunut vuodesta 2009, mutta kausikorttien käyttöasteessa on kuitenkin isoja eroja pelien kesken. Samoin ilmaislippujen väheneminen näkyy, joskin edelleen on yhteistyökumppanien maksamia pelejä, jotka eivät näy lipunmyyntituotoissa, vaan yhteistyösopimuksissa, mutta näkyvät yleisömäärissä, kertoo Smolander.

Olosuhteet

HJK on vuosien varrella saanut erityisen paljon palautetta stadionin infrasta, joka ei ole palvellut toivotulla tavalla. Näin on ollut jo stadionin valmistumisesta alkaen. Toivommekin saavamme pian stadionin korjaushankkeen toteutuksen alkuun, jotta voimme parantaa asiakaskokemusta palveluiden ja viihtyvyyden osalta. Olemme vuokralaisena stadionilla, mutta olemme onnistuneesti saaneet silti pieniä parannuksia tehtyä viime vuosina.

– Yleisön paikalle saaminen ja viihtyvyys on aina omalla vastuullamme, emmekä ole toistaiseksi onnistuneet siinä niin hyvin kuin toivoisimme. Tässä meillä riittää vielä paljon työtä, mutta aiomme jatkaa ponnisteluja, jotta mahdollisimman moni voisi nauttia huippujalkapallosta Helsingissä.