Tilastoraportti: Lahden-reissulta ei tuliaisia HJK:lle

HJK jäi jo kahdeksannen kerran putkeen ilman voittoa Lahdessa käydyssä Veikkausliiga-ottelussa. Lopputulokseksi tuli tylyt 3-0-lukemat, ja ottelu jäi lopulta Mika Lehkosuon viimeiseksi Klubin päävalmentajana.

HJK:n alkukauden ongelmat saivat jatkoa FC Lahden vieraana. Ottelun 12:nnella peliminuutilla Lahti onnistui katkaisemaan syötön HJK:n kenttäpuoliskolla, minkä jälkeen Erik Törnros vapautettiin nopealla syötöllä maalintekoon. Vain reilu 10 minuuttia myöhemmin Gael Etock pääsi läpiajoon eikä kamerunilainen erehtynyt vaan sijoitti pallon varmasti ohi Klubi-maalivahti Markus Uusitalon. Toisen puoliajan alkuun Törnros pääsi vielä puskemaan Lahdelle 3–0-voittolukemat.

Klubi yritti maalintekoa ahkerasti, yhteensä 21 kertaa, mutta maalit jäivät tällä kertaa tekemättä. Vastustajan maalia kohti HJK laukoi kuusi kertaa. Klubin vaarallisimmat paikat syntyivät vasta, kun tilanne oli 3–0 kotijoukkueelle. Henri Toivomäki pääsi reilun tunnin pelin jälkeen kahteenkin otteeseen laukomaan Lahden maalialueen sisäpuolelta mutta ilman tulosta.

Ottelu oli HJK:lle jo neljäs ilman tehtyjä maaleja kuluvalla kaudella, eli HJK on nyt jäänyt maaleitta yhtä monesti kuin koko kaudella 2018 yhteensä. Eniten maalintekoyrityksiä oli Kaan Kairisella, Joonas Vahteralla sekä Eetu Vertaisella, jotka kaikki pääsivät laukomaan kolmesti.

FC Lahti sai Klubia vastaan 10 laukausta, joista kuusi meni maalia kohti. Eniten maalintekoa yritti Etock, joka laukoi kolme kertaa sekä Törnros, jolla maalintekoyrityksiä oli kaksi.

Pallonhallinta oli vahvasti HJK:lla, yhteensä 67-prosenttisesti. Klubi syötti ottelussa 639 syöttöä, jotka menivät perille 89 % tarkkuudella. HJK sai pidettyä palloa hyvin omassa hyökkäyspäässään, sillä lähes puolet syötöistä (48,2 %) syötettiin omalle hyökkäyskolmannekselle. Vahva pallonhallinta ei kuitenkaan realisoitunut maaleiksi.

Eniten HJK-pelaajista syöttivät Toivomäki, jonka 96 syötöstä 94 (97,9 %) onnistui sekä Rafinha, joka syötti kaikki 92 syöttöään 100-prosenttisesti omille.

Lahdella syöttöjä oli 329, joista 81 % löysi perille. Lahden pelaajista eniten syöttöjä oli Jean-Christophe Coubronnella, joka syötti 44 syötöstään 34 (77,3 %) tarkasti.

Vaihdosta sisään tullut Ivan Tarasov haastoi Klubi-pelaajista vastustajaa useimmin, ohitusyrityksiä hänellä oli yhteensä viisi, joista neljä onnistui. FC Lahdelta eniten ohitusyrityksiä oli Jasin Assehnounilla, kuusi, joista kolme onnistui.

HJK voitti ottelun kaksinkamppailuista 53 %. Parhailla tehoilla ne voittivat Kairinen, joka voitti kuudesta kaksinkamppailustaan viisi sekä Rafinha, joka voitti yhdestätoista kaksinkamppailustaan yhdeksän. Lahden vahvin pelaaja kaksinkamppailuissa oli Mikko Viitikko, joka voitti yksitoista kolmestatoista kaksinkamppailustaan (84,6 %).

FC Lahti -ottelu jäi siis Mika Lehkosuon viimeiseksi HJK:n päävalmentajana. Alkukausi meni tulosten valossa alakanttiin joukkueelta, joka voitti kaksi edellistä Veikkausliiga-mestaruutta suhteellisen ylivoimaisesti. Kaudella 2018 mestaruus tuli 16 pisteen erolla RoPS:aan ja kaudella 2017 ero toiseksi tulleeseen KuPS:aan oli 20 pistettä.

Kauden 10 ensimmäisestä ottelustaan HJK on saanut otettua vain 12 pistettä. Tässä vaiheessa kautta kausien 2011–2018 liigamestareiden keskimääräisellä pistetahdilla (2,13 pistettä/ottelu) pisteitä pitäisi olla kasassa noin 21,3, josta Klubi on pahasti jäljessä.

Jos HJK:n ottelut olisivat päättyneet maalintekoyrityksiin perustuvien maaliodotusarvojen mukaisesti, tulisi pisteitä olla nyt taskussa noin 15,5, joka sekin jää mestarijoukkueen pistetahdista, joten huonoa onnea ei heikosta pistesaldosta voida syyttää. Muutaman pisteen erotus odotusarvon sekä toteuman välillä ei ole poikkeuksellista vaan normaalia varianssin ja sattuman vaikutusta. Toteuman yli- tai alisuorittamista suhteessa pisteodottamaan tapahtuu joka kausi, mikä voi johtua monestakin eri tekijästä, esimerkiksi taktisista tekijöistä tai pelaajamateriaalin laadusta. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna toteuma ja odotusarvo ovat kuitenkin yleensä lähellä toisiaan.

HJK oli viime Veikkausliiga-kaudella selvä ykkönen sekä maalintekoyrityksissä, tehdyissä maaleissa että luodussa maaliodottamassa, samoin päästetyillä maalintekoyrityksillä, maaleilla ja vastustajien luomalla maaliodottamalla mitattuna. Kuluvalla kaudella Klubin maaliodotusarvot ovat kuitenkin viime kauden lopusta kokeneet pudotuksen samalla kun vastustajien maaliodotusarvot ovat nousseet.

Yksinkertaistettuna HJK ei ole päässyt yhtä paljon hyville maalintekopaikoille kuin viime kaudella, ja vastaavasti vastustajat ovat luoneet enemmän uhkaa Klubin maalille. Jotain tästä kertoo jo maalintekoyritysten määrät. Kuluvalla kaudella HJK on laukonut keskimäärin 11,5 kertaa ottelua kohden, kun viime kaudella maalintekoyrityksiä oli 16,5 per ottelu (maalintekoyritysten ja maaliodotusarvojen luvut eivät pidä sisällään rangaistuspotkuja).

HJK:n keskimääräinen xG/laukaus oli viime kaudella 0,11, ja tällä kaudella se on ollut 0,13, mikä tarkoittaa sitä, että HJK:n maalintekoyritysten keskimääräinen laatu on parantunut, mutta laukausvolyymin putoamisen myötä kokonaismaaliodottama ottelua kohden on laskenut.

Luotu maaliodotusarvo viittaa siihen, että Klubi on ollut maalipaikoissaan epäonninen. Maaleja on syntynyt vain kahdeksan (mukaan ei ole laskettu rangaistuspotkuja tai omia maaleja), vaikka xG-lukemien perusteella niitä voisi olla enemmänkin. Nämä maaliodottamaluvut lasketaan laukauksen lähtösijainnin ja sen mukaan, millä ruumiinosalla maalintekoyritys lähtee ja syntyykö tilanne pelitilanteesta vai erikoistilanteesta, eivätkä ne ota huomioon esimerkiksi vastustajajoukkueen puolustajien sijaintia laukauksen lähtiessä. Yksi selittävä tekijä tämän kauden maaliodotusarvojen ja maalien väliselle erolle voi olla esimerkiksi se, että HJK:n laukauksista on blokattu koko sarjassa eniten, yli kolmasosa (35,7 %), kun viime kaudella niistä blokattiin 25,0 %. Vastustajien puolustus on usein ollut hyvin organisoitu siinä vaiheessa, kun Klubi maalintekoyrityksensä on saanut luotua.

HJK:n ongelmat maalintekoyritysten konvertoimisessa ja paikkojen luomisessa ovat aika lailla päinvastaiset omassa päässä. Vastustajat eivät tosin ole päässeet laukomaan juuri enempää kuin viime kaudellakaan (8,8 laukausta/ottelu kaudella 2019 ja 8,4 laukausta/ottelu kaudella 2018), mutta niiden laatu on parantunut huomattavasti. Kaudella 2018 vastustajien keskimääräinen xG/laukaus oli 0,08, kun tälle kaudelle se on noussut lukemaan 0,13, eli vastustajat ovat päässeet yrittämään maalintekoa paremmilta paikoilta ja samalla ne ovat konvertoituneet tehokkaammin myös maaleiksi.

Viime kaudella HJK:ta vastaan luoduista maalintekoyrityksistä 47,1 % lähti rangaistusalueen sisältä, vähiten koko Veikkausliigassa, kun tällä kaudella vastaava lukema on 56,8 %. Klubin maalia kohti vastustajien laukauksista on suuntautunut 42,0 %, viime kaudella 29,9 %.

HJK:n uudella päävalmentajalla Toni Koskelalla riittää lukujen valossa tehtävää niin hyökkäys- kuin puolustuspäässä. Veikkausliiga on alkukauden perusteella muodostumassa tasaiseksi, joten onneksi mitä vain voi olla vielä saavutettavissa pelin ja pelistä kertovien numeroiden parantuessa.

Lähde: InStat