Cup-sankari Tånnander: ”Torjuin yhdellä juniorikaudella 45 rankkaria”

HJK eteni Vaasassa Suomen Cupin puolivälieriin maalivahti Jakob Tånnanderin huiman rangaistuspotkukilpailun ansiosta.

Jakob Tånnander - HJK Helsinki. Photo: © Jussi Eskola
VPS:n Suomen Cupissa masentanut Jakob Tånnander tykkäsi rangaistuspotkukilpailuista varsinkin lapsena.

Kysyimme häkellyttävät neljä torjuntaa rangaistuspotkukilpailussa ottaneelta 21-vuotiaalta ruotsalaiselta hänen kokemuksiaan pilkkukisoista ja tietysti erityisestä illasta Vaasassa.

Minkälainen rankkaritorjuja olet ollut urallasi?
Aikuisurallani ei ole vielä hirveän montaa rankkaria tullut, mutta juniorina muistan pilkkujen torjumisen olleen yksi vahvuuksistani. Kun lapsena pelasimme pienellä kentällä vielä 7v7-pelejä, muistan yhdellä kaudella torjuneeni tyyliin 45 pilkkua 55:stä.

Yhtenä vuonna Gothia Cupissa Göteborgissa voitimme kolme ottelua putkeen pilkuilla. Muistan silloin nauttineeni erityisesti pilkkukisoista niin kuin myös joukkueeni – tiesimme, että jos peli etenee pilkuille, me todennäköisesti voitamme. Tietysti rankkareiden torjuminen oli helpompaa, kun pelasimme pieniin maaleihin.

Aikuisiällä rankkareiden torjumisesta tulee paljon hankalampaa, koska pelaajat ovat niin paljon parempia. Rangaistuspotkukilpailujakin tulee paljon harvemmin, kun emme pelaa samalla tavalla turnausmuotoisesti yhtä paljon. Olin kyllä iloinen Suomen Cupin jälkeen – se ikään kuin vei minut takaisin vanhoihin hyviin aikoihin.

Miten varaudutte maalivahtivalmentaja Ville Wallénin kanssa rankkareihin: Käyttekö läpi potentiaaliset pilkun laukojat ja heidän taipumuksensa?
Yleensä maalivahdeille on tarjolla videomateriaalia vastustajan yleisimmistä pilkunantajista. Videoista voi saada hyviä vinkkejä vetäjän liikkeistä tai kulmasta, johon he ovat ampumassa, mutta pelkästään se ei riitä torjumiseen. Ennen VPS-ottelua emme kuitenkaan itse asiassa katsoneet videoita, joten jouduin torjumaan pelkästään arvioimalla pelaajia ja heidän liikkeitään.

Voisitko käydä laukaus kerrallaan läpi tuon rangaistuspotkukilpailun?
En voi paljastaa kaikkia temppujani julkisesti, mutta yritetään! Kahden ensimmäisen pilkun kohdalla minulla oli vahva tunne, että he vetävät oikealle puolelleni. Ensimmäisen pilkun kohdalla olin jopa hieman onnekas, sillä veto ei ollut paras mahdollinen, ja minulla oli aikaa kopata se helpohkosti. Toinen veto oli tosi kova ja olisi mennyt aivan tolpan viereen. Lähdin torjumaan sitä aluksi pelkällä alakädellä, mutta yllätin itsenikin, että kerkesin saamaan toisen käteni mukaan ja ylsin siihen. Olin siihen erityisen tyytyväinen.

Kun olin torjunut kaksi pilkkua maalin oikeasta kulmasta, olin melko varma, että kolmas laukoja ei vetäisi enää sinne. En tiennyt tarkalleen mihin hän aikoo vetää, joten päätin odottaa hänen aloitettaan. Olin onnekas, että hän laukoi lopulta minua kohti. Videolla se näyttää surkealta pilkulta, mutta jos olisin päättänyt aavistaa jompaankumpaan kulmaan, sehän olisi taas ollut hyvä rankkari.

Neljännessä pilkussa aavistin toiseen kulmaan, ja vastustaja laukoi vastakkaiseen, enkä saanut sitä torjuttua.

Viimeisessä pilkussa vetäjä otti hitaat vauhdit ja yritti odottaa aloitettani. Olin aivan paikallani ja päätin antaa aloitteen hänelle. Se oli tavallaan ”mind game”, jonka voitin. Uskon, että koska pysyin rauhallisena, se johti siihen, että pilkku oli niin huono.  

Kotikatsomosta ainakin näytti siltä, että olit jo voittanut mentaalisen kamppailun ennen viimeistä pilkkua?
Niin se varmaan oli. Jos nyt rehellisiä ollaan, olin siinä kohtaa hiukan turhautunut joukkuekavereihini: torjuin kolme rankkaria putkeen, ja silti neljän kierroksen jälkeen tilanne oli 1–1. Mutta onneksi voitimme!

Kieltämättä onnistumisprosentti oli tuossa kisassa laukojilla aika hämmentävä – annoitko matsin jälkeen palautetta Klubin vetäjille?  
Vähän joo. Rankkarin missanneet pelaajat vaikuttivat pelin jälkeen aika kiitollisilta. Nasse (Nassim Boujellab) lupasi hankkia kiitokseksi mitä vaan haluaisin!