HJK Hall Of Fame: Jyrki Nieminen
Hyökkääjänä pelannut Jyrki Nieminen oli kotoisin Salosta ja Vilppaan kasvatteja. Kaudeksi 1970 hienosti pelannut 19-vuotias ”Jykke” siirtyi luonnollisesti Turun Palloseuraan, mutta Nieminen ei päässyt kahdella TPS-kaudellaan paljoakaan SM-sarjan otteluissa kentälle, joten hän palasi takaisin kotiin kaudeksi 1972.
Raketinnopea Nieminen oli 2. divisioonan Vilppaaseen turhan hyvä peluri, mutta nautti harrastuksesta. Kaudella 1974 hän teki Salolle peräti 25 osumaa, ja 1975 hän heilutti maaliverkkoa 18 kertaa. Seuraavaksi kaudeksi HJK nappasi Niemisen riveihinsä: Helsinkiin muuttamisen takana ei kuitenkaan ollut jalkapallo vaan vaimon opiskelu Poliklinikalla. Jalkapallo ei Jyken mukaan ollut hänelle ”mikään vakava harrastus”, kuten ei ollut myöskään koripallo, jossa Nieminen oli myös lahjakas.
Sopimusneuvotteluissa HJK:n puheenjohtaja Kari Salonen kyseli, paljonko Nieminen haluaa pelaamisestaan. Jykke ilmoitti taksaksi 3000 markkaa verottomana. Sopimus oli HJK:lle huippuedellinen: heti ensimmäisessä SM-sarjaottelussaan Klubin paidassa Nieminen iski kolme maalia Gamlakarleby Bollklubbia vastaan.
Seuraavan kauden alkaessa Nieminen vaati jo 27 000 markkaa kaudesta. Neuvotteluja hoitanut HJK:n rahoittaja ja viihdealan monitoimimies Paavo Einiö päivitteli yhdeksänkertaiseksi noussutta vaatimusta. Nieminen totesi ottaneensa selvää, mitä muut tienaavat. Siihen Einiö, että ”jaaha” ja siirsi jatkoneuvottelut puheenjohtaja Saloselle, joka oli perinteisesti hoitanut ikävät ja hankalat asiat.
Nieminen nousi A-maajoukkueeseen ensimmäisellä HJK-kaudellaan vuonna 1976. Jykke kuului A-maajoukkueen profiilipelaajiin varsinkin 80-luvulla. Nieminen pelasi urallaan yhteensä 45 maaottelua ja teki niissä yhdeksän maalia. Nieminen oli myös ensimmäinen suomalainen, joka teki Wembleyllä maalin Suomen ja Englannin kohdatessa.
Kova asenteinen Nieminen oli menestys niin Klubissa kuin maajoukkueessa, eivätkä hänen otteensa jääneet huomaamatta. Nieminen siirtyi kauden 1977 päätteeksi Ruotsin kakkossarjan Eskilstunaan 100 000 markan siirtosummalla. HJK:n saamilla rahoilla saatiin turvattua seuran tulevaisuutta sekä rakennettiin kauden 1978 mestarijoukkueen pohjat. Niemisen ura taas jatkui Eskilstunan jälkeen Tukholman AIK:ssa, jonne Jykke myytiin 1979.
Nieminen nousi Tukholmassa loistavilla otteillaan fanien suosikiksi. Jykke edusti AIK:ta kauden 1983 loppuun saakka ennen palaamistaan takaisin Suomeen. Hän siirtyi jäähdyttelemään 3. divisioonan Vantaan Palloon kaudeksi 1984, mutta Jykke saatiin houkuteltua seuraavana vuonna vielä HJK:hon, jossa hän vaihtoi pelipaikkaa puolustajaksi.
Vuonna 1985 Nieminen voittikin Klubissa ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Uransa Nieminen lopetti 1987 toiseen Suomen mestaruuteen, jonka jälkeen hän siirtyi Klubin valmennustiimiin. Lisäksi Nieminen oli päävalmentajana Suomen naisten maajoukkueessa 1989–1992. Valmentajana Nieminen oli Ruotsissa opittuun tyyliin ihmisläheinen ja luotti paljon värikkääseen persoonaansa, vaikkei mikään suupaltti ollutkaan.
Niemisen viimeisillä HJK-kausilla valmentaja toimi Jyrki ”Jyrä” Heliskoski, joka toimi HJK:n päävalmentajana 1985–1989 menestyksekkäästi voittaen kolme mestaruutta. Hänen seuraajansa ei kalvennut Jyränkään rinnalla, kaudella 1990 HJK:n mestaruuteen valmensi ehkä kaikkien aikojen paras suomalaisvalmentaja, Martti Kuusela.
HJK:n toimistolla seuraavaan kauteen Kuuselan alaisuudessa lähdettiin suurin odotuksin – eikä vähiten siksi, että joukkueeseen oli liittynyt nuori Jari Litmanen. Kuusela kuitenkin ilmoitti tammikuussa, että häntä odottaa valmentajapesti Belgiassa, eikä Klubilla ollut muuta mahdollisuutta kuin toivottaa onnea matkaan. Myös avainpelaaja Markku ”Rive” Kanerva siirtyi kauden alla Ruotsin ammattilaiskentille Elfsborgiin.
HJK:lla tuli todella kiire saada muutaman kuukauden varotusajalla valmentaja alkavaa kauteen 1991. Olli-Pekka Lyytikäinen kysyi ensimmäiseksi olisiko kakkosvalmentaja Jari-Pekka ”Gene” Keurulainen halukas vastuuvalmentaja, ei ollut. Seuraavaksi Lyytikäinen kääntyi ex-valmentaja Heliskosken puoleen, joka suositteli Ruotsissa valmentajaksi kouluttautunutta Niemistä. Se oli Lyytikäisen mielestä hyvä idea ja valmennusvastuu siirtyi Niemiselle.
Nieminen liittyi valmentajaksi haastavaan ajankohtaan. Edelliset päävalmentajat olivat todella vaativia ja luottivat todella rankkoihin harjoituksiin. Muutos oli suuri, eikä Niemisen tuoma ruotsalaiskulttuuri miellyttänyt pelaajia. Peli ei lähtenyt kulkemaan missään vaiheessa, mutta pelien mentyä suotuisasti ristiin HJK:lla oli vielä mahdollisuus mestaruuteen kolme kierrosta ennen päätöstä. Kuusysin mestaruuteen päättyneellä kaudella lopputuloksena oli kuitenkin viides sija, ja ristiriitainen kausi päättyi Niemisen potkuihin.
Potkut eivät onneksi jättäneet korjaamattomia säröjä Niemisen ja Klubin väleihin. Jykke oli vaikuttanut HJK:ssa vuosikausia ja luonut vahvat siteet seuraan. Nieminen, yksi Klubin suurista persoonista, valittiin HJK:n 90-vuotisjuhlien yhteydessä seuran kunniagalleriaan ensimmäisten 16 pelaajan joukossa.
Syntynyt 30.3.1951
HJK-kaudet: 1976–1977, 1985–1987 (5)
Suomen mestaruudet: 1985, 1987 (2)
Pääsarjaottelut: 121 (HJK:ssa 108)
Maalit: 23 (HJK:ssa 22)
A-maaottelut: 45
Maalit: 9
HJK-kaudet valmentajana: 1991
Muut saavutukset:
HJK:n Hall of Fame -pelaaja numero 14.
