Millainen oli ensireaktiosi kuultuasi HJK:n kiinnostuksesta, Manuel Martic?

Itävaltalainen keskikenttämies tiesi ennen Suomeen muuttoaan, että täällä asuvat Joulupukki ja Roope Riski.

HJK haluaa tällä kaudella tehdä pelaajiaan tutummiksi katsojille. Julkaisemme kauden aikana jokaisesta pelaajasta sekä pidemmän katsauksen näiden aiempaan uraan että syvemmälle pelaajan henkilökohtaiseen elämään pureutuvan haastattelun.

Viestinnän traineemme Vertti Karjalainen ja Toni Vikgren haastattelivat keskikenttäpelaaja Manuel Marticia, joka tehtiin tälle hieman vieraammalla kielellä, englanniksi. “Manu” on keskittynyt Suomessa ollessaan myös englannin opintoihin, joten keskustelu sujui moitteettomasti. 

Kertoisitko omasta taustasi hieman?

Isäni oli jalkapalloilija, hän vei minut aina katsomaan pelejä, kun olin pieni. Aloitin itse pelaamaan muistaakseni 3–4-vuotiaana päiväkotini treeneissä. Isäni oli siihen aikaan myös valmentaja, ja hän laittoi minut pelailemaan aina vähän vanhempien poikien joukkoon.

Miten hyvä pelaaja isäsi oli? Oliko hän ammattilainen?

Ei. Hän olisi voinut olla mutta valitsi perheen hyvinvoinnin ja työskentelyn työpaikalla – jalkapallo oli toissijaisessa asemassa. Hänellä oli suuri mahdollisuus nousta ammattilaiseksi, mutta ammattilaisuus ei ollut 20 vuotta sitten samanlaista kuin nykyään, joten isäni valitsi perheen vuoksi turvallisemman ammatin.

Mitä hän sitten teki työkseen?

Hän työskenteli Itävallassa suuressa rekkafirmassa nimeltä MAN.

Millainen oma junioriurasi oli?

Isäni sanoi, että olen suuri lahjakkuus. En kuitenkaan liittynyt nuorempana mihinkään akatemiaan, koska isäni mielestä oli järkevämpää pysyä nuoruusaikojeni kasvattiseurassa. Siellä aloitin urani ja pelasin ensimmäiset viralliset otteluni 15-vuotiaana. Sain tilaisuuden ammattilaisuuteen 18–19-vuotiaana, kun St. Pölten tarjosi minulle sopimusta, jonka lopulta allekirjoitin.

Mistä kaupungista olet kotoisin?

Steyristä, läheltä Linziä. Se on pieni ja kiva kaupunki, reilun tunnin ajomatkan päässä St. Pöltenistä.

Oletko pelannut urallasi muita pelipaikkoja?

Lapsena isäni laittoi minut keskikentälle, ja olen pelannut suurimman osan peleistäni kutospaikalla. St. Pöltenissä pelasin silloin tällöin myös topparina – se riippui siitä, miten valmentaja halusi meidän pelaavan.

Pelasit ilmeisesti hyvin St. Pöltenissä, sillä sait siirron Rapid Wieniin?

Pelasin St. Pöltenissä kolme vuotta. Kun siirryin sinne, edustusjoukkue pelasi 2. sarjatasolla, ja pelasin valtaosan peleistä reservijoukkueessamme 3. sarjatasolla. Nousimme kauden päätteeksi Bundesliigaan. Seuraavalla kaudella en pelannut ollenkaan ensimmäisten 6–7 kierroksen aikana, mutta sitten valmentaja antoi minulle mahdollisuuden. Käytin tilaisuuteni hyvin ja pysyin edustusjoukkueessa – pelasin lopulta heidän kanssaan kaksi kautta Bundesliigaa ennen siirtoani Rapidiin.

Kuinka iso hyppäys siirto St. Pöltenistä Rapidiin oli?

Oli se iso, koska Rapid on Itävallan suurin seura, ja kannattajien antama paine on kova. Seuralla on suurin fanipohja ja he haluavat aina voittaa mestaruuden, Cupin ja päästä eurokentille. Oli hauskaa kokea se paine.

Oliko paineen sietäminen sinulle helppoa? Täällä tilanne on nimittäin vähän samanlainen, HJK haluaa aina voittaa kaiken mahdollisen ja päästä Eurooppaan.

Aluksi olin Wienissä yllättynyt paineen määrästä. Aloitimme kauden heikosti, ja sain paljon vihaisia viestejä kannattajilta sosiaalisessa mediassa. Jätin ne huomioimatta ja keskityin pelaamiseen – en siihen, mitä ulkopuolella tapahtuu. Tietysti halusimme voittaa jokaisen ottelumme ja tehdä kannattajat iloisiksi, mutta tilanne ei ollut niin yksinkertainen. 

Myöhemmin, kun olin saanut enemmän kokemusta ja päässyt paremmin sisään joukkueeseen, aloin saamaan kannattajiltamme myös positiivisia viestejä. Jätin nekin huomioimatta. 

Vaikuttiko viestien määrä käyttäytymiseesi sosiaalisessa mediassa?

St. Pöltenillä ei ollut niin paljoa kannattajia, ja olin siihen aikaan aktiivisempi somessa. Kun näin, kuinka valtava seura Rapid on, en enää voinut julkaista mitä tahansa – monet tunnistivat minut kaduilla. Ennen kuin sain tietää siitä, matkustin ensimmäiseen Wienin paikallisotteluuni metrolla. Olin metrossa sattumalta Austrian ja Rapidin fanien välissä, ja siellä tuli pieni tappelu! Yritin siinä vain vetäytyä ja piilotella, ettei kukaan tunnistaisi… Onneksi mitään ei kuitenkaan sattunut.

Valmentaja sanoi minua hulluksi ja kielsi jatkossa matkustamasta metrolla derbyyn. Se olikin ensimmäinen ja viimeinen kertani. Lähdin metrosta hyvin nopeasti joukkueemme pukukoppiin…

Siirryit Rapidista Kroatiaan, eikö niin?

Kyllä, siellä oli hyvä projekti käynnissä. Ikävä kyllä koronapandemia oli leviämässä Euroopassa, ja projekti päättyi ennen aikojaan, joten päätimme purkaa sopimukseni. Etsin uutta seuraa ja päädyin Unkariin, jossa pelasin yhden kauden. Unkari oli hieno kokemus, meillä oli todella kaunis kotistadion. Olin yllättynyt, että Unkarissa pelattiin niin hyvää jalkapalloa, ja että jokaisella joukkueella oli uudehko stadion.

Onko ulkomailla pelaamisessa suuria eroja verrattuna kotimaahasi?

Itävallan suurin seura on tällä hetkellä Red Bull Salzburg, joka kerää paljon pisteitä UEFA:n rankingeissa, ja koko sarja hyötyy siitä. Nyt 3–4 seuraa taistelee tosissaan vuosittain pääsystä Eurooppaan. En edes tiedä, montako peliä pelasin Itävallassa, mutta sarja on todella hyvä. Siellä ollaan ammattimaisempia ja nälkäisempiä. Huomaan itse asiassa, että täällä HJK:ssa on samanlainen mentaliteetti. Se, mitä ja miten treenaamme, on samanlaista kuin Itävallassa.

Mikä oli Unkarissa joukkueesi valmennuskieli?

Päävalmentajamme puhui ainoastaan unkaria, mutta apuvalmentaja käänsi kaiken englanniksi. Meillä oli silloin paljon ulkomaalaisia pelaajia.

Huomaamme, että täällä ollessasi englantisi on jo ehtinyt kehittyä?

Olen samaa mieltä. Kielitaitoni ei ole vieläkään niin hyvä, mutta olen alkanut opiskella täällä englantia. Käymme oppitunneilla Murilon ja Nassimin (Boujellab) kanssa.

Myös HJK:ssa valmennuskieli on englanti. Onko sinun helppo ymmärtää, mitä valmentajat puhuvat treeneissä?

On, kentällä tarvittavaa jalkapallokieltä ja -sanastoa on helppo ymmärtää – verrattuna vaikkapa siihen, jos olen jossain muualla ja juttelen jonkun kanssa kahden kesken.

Millaista oli saapua Helsinkiin?

Aluksi täytyi totutella lumeen ja kylmyyteen: Helsingissä oli 15 astetta pakkasta, kun saavuin tänne. Kaupunki tuntuu koko ajan paremmalta ja paremmalta – on mukavaa, kun aurinko alkaa lämmittää. Olin juuri eilen kaupungilla, aiemmin en juuri käynyt ulkona kylmyyden vuoksi. Asun lähellä Triplaa Pasilassa, se on hyvällä sijainnilla.

Totta kai minun täytyi tottua kaupungin lisäksi myös uuteen joukkueeseen ja uusiin pelaajiin. Minun täytyi oppia, millaisia joukkuekaverini ovat: kuka on nopea, kuka taas vähemmän nopea ja niin edelleen.

Mitä tiesit Suomesta ennen kuin muutit tänne?

Tiesin, että Joulupukki on kotoisin Suomesta! Ja sen, että Roope (Riski) pelaa täällä HJK:ssa. Pelasimme hänen kanssaan yhtä aikaa St. Pöltenissä. Hän auttoi minua paljon varsinkin alussa, ja olen hänelle siitä todella kiitollinen. Hän auttoi minua esimerkiksi asunnon etsimisessä ja joidenkin asioiden hankinnassa. Tiesin myös, että HJK on suurin seura Suomessa.

Kun olimme Turkissa leirillä, Pyry (Soiri) oli huonetoverini. Juttelimme hänen kanssaan, ja kävi ilmi, että olemme pelanneet vastakkain, kun hän pelasi Admirassa Itävallassa. Hullua, miten pieni jalkapallomaailma onkaan!

Millainen oli ensireaktiosi, kun kuulit HJK:n ottaneen yhteyttä?

Olin iloinen, sillä tiesin HJK:n olevan iso seura. HJK on iso nimi Euroopassa, kaikki tietävät HJK:n [Martic lausuu seuran saksalaisittain: Haa-Jii-Kaa]. Kun kuulin heidän haluavan minut, ajattelin sen olevan hieno mahdollisuus ja kunnia päästä pelaamaan tässä seurassa.

Sopiiko HJK:n pelityyli sinulle?

Aluksi oli hieman haasteita tiettyjen taktisten juttujen suhteen, sillä jokainen valmentajahan peluuttaa hieman erilaista jalkapalloa. Kolmen kuukauden pre-seasonin aikana olen kuitenkin oppinut paljon. Nyt tiedän, mitä haluamme tehdä kentällä ja mitkä ovat joukkueen tavoitteet – voittamisen ohella tietysti.

Millaisia henkilökohtaisia tavoitteita sinulla on?

Haluan pysyä terveenä ja auttaa seuraa voittamaan Suomen mestaruuden ja Cupin. Haluan myös pelata HJK:n kanssa kansainvälisiä pelejä ja päästä Eurooppaan.

Kerroit meille helmikuussa, että Talin hallissa pelaaminen ei sopinut jaloillesi ollenkaan ja että jalkasi kärsivät siellä. Onko tilanne nyt parempi?

Sain jalkaani jonkinlaisen tulehduksen tai vastaavaa. En ollut ennen pelannut niin paljoa tekonurmilla tai etenkään sisähalleissa, joten vaati hieman aikaa totutella siihen. Nyt esimerkiksi Turkissa ollessamme pelaaminen oli paljon helpompaa. Bolt Arenalla on myös huomattavasti parempi alusta. Olen varma, että voitamme paljon pelejä kotikentällämme.

Mitkä ovat suurimmat vahvuutesi?

Osaan lukea peliä hyvin. Katselen ennen ottelua, miten vastustaja pelaa erilaisissa tilanteissa. Se helpottaa omaa pelaamistani, kun tiedän, millaisia taktisia elementtejä vastustajalla on käytössään. Autan omaa joukkuettani myös hyvällä syöttöpelillä ja kykenen tekemään maaleja kaukolaukauksilla. Jos minulla on tilaa, pystyn aiheuttamaan niillä vaaraa maalivahdille.

Mainitsit, että Roope on auttanut sinua paljon ja että Pyry oli huonetoverisi Turkissa. Vietätkö muiden pelaajien kanssa aikaa?

Vietin paljon aikaa Fabin (Serrarens) kanssa etenkin alussa, sillä olimme molemmat uusia pelaajia ja asuimme samassa hotellissa. Nyt juttelen paljon Nassimin (Boujellab) kanssa, hänkin puhuu saksaa, mikä on minulle helpotus. Yleisesti vietämme aikaa ja pidämme hauskaa muiden pelaajien kanssa vapaa-ajalla. Se tekee hyvää joukkueen ilmapiirille, kun pelaajat tuntevat toisensa paremmin. Tällä hetkellä tyttöystäväni on Suomessa, joten oleskelen nyt paljon hänen kanssaan.

Onko tyttöystäväsi vain vierailemassa vai onko hän kenties muuttamassa tänne?

Hän on nyt täällä ainakin jonkin aikaa, en vielä tiedä tarkalleen, kuinka kauan. Katsomme, miten asiat etenevät. Emme ota siitä nyt paineita, koska kun olen vapaalla, minun on tarkoitus levätä, ei stressata muilla asioilla. 

Mitä kieltä puhutte kotona tyttöystäväsi kanssa?

Hän on Kroatiasta, joten puhumme kroatiaa. Joskus vastailen hänelle myös saksaksi.

Mitä muuta teet vapaa-ajallasi?

Tykkään käydä kävelyllä kaupungilla. Kun on aurinkoista, haluan nähdä rantoja – onneksi Helsingissä on niitä. Olen selvästi enemmän kesä- kuin talvi-ihminen. En juurikaan urheile vapaa-ajallani, saan urheilusta tarpeekseni treeneissä. Tykkään käydä kahvilla ja nautiskella auringosta, ne ovat suosikkijuttujani.

Kuka on ollut paras pelaaja, jonka kanssa tai jota vastaan olet pelannut?

Hmm… kun pelasimme Eurooppa-liigan lohkossa Rapidin kanssa, kohtasimme Interin. Siellä pelasivat esimerkiksi Marcelo Brozovic ja Ivan Perisic. Villarrealissa oli Santi Cazorla, hänkin oli todella hyvä. Kukahan olisi ollut paras omista joukkuetovereistani… laita siihen Roope Riski!