Millaisia tunteita Lahden kohtaaminen herättää, Santeri Hostikka?

Yhden talvikauden aikana Kolmosesta Veikkausliigaan noussut Hostikka seuraa aktiivisesti kasvattajaseuransa Järvenpään Palloseuran otteluita.

HJK haluaa tällä kaudella tehdä pelaajiaan tutummiksi katsojille. Julkaisemme kauden aikana jokaisesta pelaajasta sekä pidemmän katsauksen näiden aiempaan uraan että syvemmälle pelaajan henkilökohtaiseen elämään pureutuvan haastattelun.

Viestinnän traineemme Vertti Karjalainen ja Toni Vikgren jututtivat Santeri Hostikkaa, joka saavutti tiistain Inter-kamppailussa sadan pelatun Veikkausliiga-ottelun rajapyykin.

Minkälainen polku sinulla on ollut futarina? 

Olen kotoisin Järvenpään Kinnarista ja aloittanut futiksen Järvenpään Palloseurassa. Siirryin joskus 11-vuotiaana Pallokerho Keski-Uusimaahan. Se oli luonnollinen siirtymä: Järvenpään Palloseuran, Keravan Pallon ja Tuusulan Palloseuran kaikki parhaat pelaajat siirtyivät sinne. 18-vuotiaana siirryin FC Lahteen, jota Toke (Toni Korkeakunnas) valmensi silloin. Pelasin hänen alaisuudessaan Lahdessa vajaa kolme vuotta, kunnes siirryin Puolaan seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Nyt olen Klubissa.

Minkälaiset suhteet sinulla on JäPSiin ja PKKU:hun? 

Molempiin seuroihin on säilynyt hyvä suhde, mutta JäPS on ehkä kuitenkin se läheisempi kotikaupungin seurana – siitä huolimatta, että heidän joukkueensa on muuttunut tosi paljon. Siellä pelaa vain muutamia tuttuja.

Onko JäPSistä tai PKKU:sta noussut muita ammattilaispelaajia? 

PKKU-aikojeni joukkuekaveri Teemu Jäntti pelaa Ilveksessä.

Millä fiiliksellä olet seurannut JäPSin viimeaikaista nousua Ykköseen? 

Olin itseasiassa juuri katsomassa JäPSin ensimmäistä Ykkösen peliä siellä kuplahallissa – aika nihkeää pelata Ykköstä hallissa. On kyllä ollut kiva nähdä heidän nousunsa, toivottavasti pysyvät Ykkösessä. Veikkausliigaanhan he yrittävät, saa nähdä pelataanko kohta JäPSiä vastaan siellä kuplassa.

Siirtyisitkö, jos Veikkausliigaa pelaavasta JäPSistä tulisi iso sopimustarjous? 

Ehkä sitten, kun olen lopettamaisillani. Voisin lopettaa urani JäPSissä Veikkausliigaa pelaten.

Minkälaista oli elää nuoruutta Järvenpäässä? 

Tosi kivaa! Vietin lapsuuteni mutsin kanssa kahdestaan, hän oli yksinhuoltaja. Järvenpää on hyvä paikka asua, ja minulla on edelleen paljon frendejä siellä. On silti hyvä, että pääsi pois sieltä – ei siellä tarvitse koko elämäänsä viettää. Vietettiin aikaamme enimmäkseen futista pelaillen, ei mitään erikoista siis.

Olitko kova treenaamaan nuorena? 

Joo, mutta treenaukseni oli sellaista, että oltiin kaikki päivät pihalla potkimassa kavereiden kanssa, vietettiin koko kesä kentällä. Mentiin kentälle aina vähintään tunti ennen treenejä potkimaan.

Kuinka tosissaan pelasit futista teini-iässä? 

Olin kyllä tosissani, ja ammattilaisuus oli tavoite. Futis on aina ollut kivaa, ja siitä ajatusmaailmasta treenaamiseni on lähtenyt, vaikka se ei ollutkaan mitenkään erityisen systemaattista.

Kuinka hyvä olit junnuna? Et tainnut kuitenkaan olla mikään superlupaus, sillä pelasit ensimmäistä kertaa maajoukkueessa U19-ikäluokassa? 

JäPSissä olin aina periaatteessa joukkueeni paras ja myös PKKU:ssa yksi parhaista, mutta ensimmäiset nuorten maaottelut pelasin tosiaan vasta alle 19-vuotiaissa. Käytännössä pääsin maajoukkueeseen heti, kun siirryin FC Lahteen.

Miten siirto PKKU:sta FC Lahteen tapahtui? 

Pelasin Kakkosta PKKU:n kanssa, ja tiputtiin Kolmoseen. Sanoin koutsille, etten halua pelata kolmosdivarissa, vaan jossain ylempänä. Tiesin, että pystyn pelaamaan ylempänä, vaikka silloin en ollutkaan Kakkosessa edes avauksen vakiopelaaja. FC Lahdella oli talvella tryout-tapahtuma, johon osallistuin. Pelasin siellä pari peliä, minkä jälkeen Toke pyysi minua treenaamaan Veikkausliiga-joukkueen mukana. Harjoittelin heidän kanssaan jonkin aikaa, ja sitten Lahti tarjosi sopimusta.

Aika hauska! Kuulostaa melko sattumanvaraiselta… 

Jep, pääsin yhden talven aikana Kolmosesta Veikkausliigan avauskokoonpanoon – kuuluin avauskokoonpanoon kauden ensimmäisessä pelissä ja pelasin käytännössä siitä asti FC Lahden avauksessa.

Oletko koskaan miettinyt, miksi et saanut vastuuta Kakkosessa, mutta olit kuitenkin tarpeeksi hyvä pelaamaan Veikkausliigassa? 

En tiedä syytä siihen, se on monesti aika pienestä kiinni. Jos olet tarpeeksi laadukas pelaaja, kyse on kovempaan tempoon tottumisesta. Tiesin, että minulla riittää taito pelata Kakkosta korkeammalla.

Olet ilmeisesti melko itsevarma, jos pystyit ilmoittamaan noin valmentajalle. Vai minkälainen persoona olet? 

Olin itse asiassa junnuna tosi ujo sekä nöyrä, en pitänyt itseäni joukkueen parhaana tai mitään sellaista. Mutta tuollainen fiilis minulle vain syntyi Kakkosessa pelatessani – en halunnut mennä alaspäin, kun tunsin juuri kehittyneeni. Nykyään olen avoin ja tulen kaikkien kanssa toimeen. Yritän ylläpitää hyviä viboja pukukopissa ja olen aika rento kentän ulkopuolella.

Miten Lahdessa lähti kulkemaan? 

Kuten mainitsin, olin heti alusta alkaen avauksessa vasempana laiturina. Oli hienoa, että Toke uskalsi luottaa minuun, vaikka olin nuori, Kakkosesta tullut jätkä. Siitä se vain lähti rullaamaan, se oli hienoa aikaa. Kun sain ensimmäisenä vuonna paljon vastuuta, halusin tietysti ottaa toisena vuonna taas stepin ylöspäin eli isomman roolin. Onnistuin siinä, ja parina vikana vuonna olin yksi joukkueen avainpelaajista.

Klubin ja FC Lahden välille on syntynyt viime vuosina derby-tunnelmaa. Millaisia fiiliksiä se herättää sinussa? 

En ole pelannut koskaan Lahtea vastaan! Viime kauden lopulla oli kova vierasottelu Lahdessa, mutta olin valitettavasti loukkaantunut. Kuulemani mukaan Lahden kannattajat olivat huutaneet nimeäni sen ottelun ajan. Odotan kyllä, että pääsee taas Lahteen – enkä odota sitä hyvällä. Aion mennä sinne ylpeänä klubilaisena: odotan innolla kuulevani, mitä sanottavaa heillä on. 

Hienoa! HJK:lla sattuukin olemaan vieläpä kaksi ottelua peräkkäin FC Lahtea vastaan: aluksi vieraissa (to 12.5.), ja sitten kotona (ti 17.5.). Siirryit Lahdesta Puolaan, miten siirto tapahtui? 

Minulla oli silloin pari vaihtoehtoa ulkomailla. Tarjouksia oli muun muassa Hollannista, mutta päätin lopulta mennä Puolaan. Näin sen parhaana vaihtoehtona, koska siellä oli tosi kova joukkue ja hyvä valmentaja.

Kuinka iso hyppy oli Veikkausliigasta Puolan pääsarjaan (Ekstraklasa)? 

Oli se tosi iso, mutta hyvä steppi kannaltani. Varsinkin, kun menin jengiin, jonka kanssa pelattiin periaatteessa Puolan parasta jalkapalloa. Kehityin paljon pelatessani kovassa tempossa taitavien yksilöiden kanssa. Se oli mukavaa aikaa! Sain suhteellisen hyvin vastuuta: pelasin noin puolet peleistä avauksessa, ja lopuissa tulin vaihdosta sisään. Jalkapallo on Puolassa iso juttu, katsomot ovat aina täynnä. Esimerkiksi vieraspeleissä Legia Varsovaa vastaan 30 000 katsojaa vetävä stadion oli ihan täynnä – jalkapallo on siellä ihan eri maailmasta.

Niin, joukkueesi Puolassa (Pogoń Szczecin) on suomalaisille varmasti melko tuntematon, mutta pärjäsitte silti tosi hyvin? 

Joo, meillä oli tosi hyvä jengi. Viime vuonna voitettiin pronssia ja esimerkiksi kaikki kolme peliämme Legia Varsovaa vastaan – silloin he olivat vielä hyviä. Hassua, kuinka Legia taisteli Puolassa tällä kaudella putoamista vastaan, ja samaan aikaan he voittivat Eurooppa-liigassa Leicesterin ja Spartak Moskovan.

Mikä on ikimuistoisin peli, jossa olet pelannut? 

Vierasmatsit Legiaa vastaan olivat hienoja, varsinkin ne voitokkaat ottelut, joissa pääsin pelaamaan. Tosin Puolassa kaikki pelit olivat isoja tapahtumia. Myös maajoukkuedebyytti ja muutkin maajoukkuepelit ovat olleet ikimuistoisia.

Miten Puolan Ekstraklasa eroaa käytännössä Veikkausliigasta? 

Veikkausliigassa kaikki kohtaamamme joukkueet puolustavat vain omaa boksiaan. Puolan pääsarja on taas tosi vauhdikas, koska kaikki joukkueet prässäävät ylhäältä, sarjasijoituksesta huolimatta. Se tekee pelistä paljon avoimempaa ja nopeampaa, minkä vuoksi futis on viihdyttävää seurattavaa faneille. Totta kai ison eron tekee myös pelaajien taitotaso, joka on Puolassa korkeampi.

Kuka on paras pelaaja jonka, kanssa olet pelannut? Nouseeko listallesi juuri Puolasta joku pelaaja? 

Varmaan taitavin jätkä, jonka kanssa olen pelannut, on Radosław Majewski. Hän siirtyi Nottingham Forestista meille. Luulin, että olen itse taitava, mutta sitten treeneissä näin hänet… siinä ei ollut mitään järkeä. Puolan maajoukkueessakin pelannut Kamil Grosicki tuli Szczeciniin juuri ennen kuin siirryin HJK:hon. Puolasta löytyy tosi paljon kovia pelaajia, jotka eivät ole välttämättä niin tunnettuja nimiä. Toki maajoukkeessa on Pukit ja Hradeckyt, eivät hekään huonoja pelaajia ole.

Entä kentän ulkopuolella, millaista oli elää Puolassa? 

Ihan kivaa oli sekin. En ollut ikinä kuullutkaan Szczecinistä, mutta se olikin noin puolen miljoonan asukkaan kaupunki ihan Saksan rajalla. Berliini oli tosi lähellä, vain parin tunnin matkan päässä, ja siellä tulikin vietettyä paljon aikaa. Oltiin käytännössä kaupungin ainoa iso jalkapalloseura, joten saimme paljon kannatusta. Samoilta seuduilta on myös Lech Poznań, joka oli paikallisvastustajamme.

Asuminen Puolassa oli tosi halpaa. Siellä ei puhuta kovin hyvin englantia, mutta se ei haitannut. Ruokakaupassa käydessä ei ollut yhteistä kieltä, mutta useimmissa ravintoloissa ja vaatekaupoissa pärjää englannilla. Joukkueessamme käytettiin englantia, sillä meillä oli saksalainen valmentaja, ja myös kaikki pelaajat puhuivat englantia.

Tunnistivatko ihmiset sinut kaupungilla? 

Tunnistivat. Kaiken lisäksi seura oli hommannut jokaiselle pelaajalla samanlaisen Toyotan, jonka kyljessä oli joukkueen logo sekä autolla ajavan pelaajan pelinumero, joten ihmiset tööttäilivät meille liikenteessä.

Puolalaiset fanit ovat tunnettuja fanaattisuudestaan, joten onneksi pärjäsitte! Muuten olisi voinut alkaa satamaan kiviä tuulilasiin… 

Joo, onneksi meni pelit hyvin!

Minkälaiset fanijoukot Pogoń Szczecinillä oli? 

Kun menin Puolaan, stadionimme oli vanha, ja sitä alettiin remontoimaan. Nyt siellä on aivan bränikkä stadion, mutta pelasin Szczecinissä siinä mielessä huonoon aikaan, että stadionia rempattiin vaiheittain koko aikani siellä – aina oli kaksi katsomoa käytössä ja kaksi remontissa. En ikinä päässyt kokemaan kotistadioniamme täydessä kapasiteetissa. Stadion olisi ollut loppuunmyyty ilman sitä remonttia. Kyllä Puolassa faneja riittää!

Miten päädyit takaisin Suomeen ja juuri HJK:hon? 

Kävi vähän huono tuuri Puolassa: loukkaannuin kauden loppupuoliskolla, mutta palattuani pelikuntoon pelasin kauden kolme viimeistä peliä tosi hyvin. Kausi loppui juuri, kun olin päässyt formiin. Harjoituskaudella loukkaannuin uudestaan ja olin koko kesän ulkona. Samaan aikaan joukkueeseen hankittiin juuri Grosicki sekä muita vanhoja nimekkäitä pelaajia rooliini, joten aloin etsimään uutta seuraa. 

Klubi oli vaihtoehdoista paras, sillä halusin päästä voittavaan joukkueeseen enkä kamppailemaan putoamisesta. Meillä on tosi kova jengi tänä vuonna, paljon nimekkäitä pelaajia. Tämä on hyvä projekti minulle.

Kuten sanoit, joukkue on täynnä nimekkäitä pelaajia. Kuka on vakuuttanut tai ehkä yllättänyt sinut? 

Hmm… ketähän sitä nyt sitten kehuisi, jengissä on paljon hyviä pelaajia. Cassu (Casper Terho) on ollut hyvä, joten sanotaan tuo meidän nuori staramme.

Miltä tuntui hypätä suoraan Ekstraklasasta Veikkausliigaan?  

Kuten mainitsin, joukkueet Veikkausliigassa puolustavat tosi alhaalta. Ei se ole meillekään helppoa, vaikka kaikki odottavatkin HJK:n voittavan jokaisen ottelun. On tosi hankalaa, kun vastustajat puolustavat syvältä eivätkä yritäkään prässätä. Peli on siinä mielessä aivan erilaista kuin Puolassa.

Kauden alussa on noussut esiin ikuisuuskeskustelu olosuhteista Suomessa. Miten nurmella pelaaminen eroaa tekonurmesta [haastattelu on tehty juuri ennen Stadin derbyä eli ennen vierailua Veritaksen huonokuntoisella nurmella]? 

On siinä tosi iso ero. Meillä oli Puolassa paras kenttä, jolla olen ikinä pelannut. Se oli sellainen hybridikenttä: aivan yhtä sileä kuin tekonurmi, mutta kuitenkin nurmikenttä – aivan virheetön pelialusta. Siinä oli paljon parempi pelata kuin tekonurmella, pallo liikkui ihan eri tavalla. Eikä sitä huomaa, että se on hybridi, sillä se tuntuu aivan oikealta nurmikentältä. Kaiken lisäksi Szczecinissä nurmi vaihdettiin noin puolen vuoden välein. Hyvät olosuhteet saisi Suomessakin, jos olisi valmis laittamaan rahaa kiinni siihen.

Oletko pelannut aina laiturina? 

Alun perin pelasin kymppipaikalla, mutta PKKU:ssa siirryin laituriksi. HJK:ssa olen taas pitkän tauon jälkeen pelannut enimmäkseen kymppipaikalla. Tällä hetkellä koen kummankin pelipaikan sopivan yhtä hyvin. 

Olen nykyään aika monipuolinen: pystyn haastamaan itse tai luomaan paikkoja muille. Ennen olin puhdas laituri, mutta pystyn nykyään pelaamaan useammassa roolissa, esimerkiksi alempanakin keskikentällä. Kun pelasin Puolassa taitavien kavereiden kanssa, pelinopeuteni kasvoi: pystyn ja haluan pelata sellaisia pikkukivoja kombinaatiopelejä.

Minkälaisia tavoitteita sinulla on? 

Minulla on vain tämä kausi sopimusta jäljellä HJK:n kanssa, tulevaisuuden suunnitelmat ovat siis vielä auki. Olisi kiva nähdä vielä maailmaa ja katsoa, mitä vaihtoehtoja ulkomailla on. Olen avoimin mielin tulevaisuuden suhtee, ei ole mitään tiettyä maata tai sarjaa päämääränä.

HJK:n kanssa olisi kiva päästä taas Eurooppaan, ja jatkopeleihinkin siellä. Totta kai haluan myös voittaa tuplan: Suomen mestaruuden sekä Suomen Cupin. Jos kerran Atom tavoittelee tällä kaudella viittä kaukolaukausmaalia, voisin itse tehdä yhden erityisen upean maalin.

Missä päin asut? 

Kun tulin Klubiin viime elokuussa, ostin kämpän Punavuoresta, mutta pääsin muuttamaan sinne vasta vuodenvaihteessa. Siksi muutin syksyksi mutsin luo Järvenpäähän ja tulin sieltä aina autolla treeneihin. Ei sekään loppujen lopuksi ollut niin paha, vain puolen tunnin matka autolla.

Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi? 

Nyt kun olen tullut takaisin Suomeen, haluan nähdä paljon frendejä, joita en ole nähnyt pitkään aikaan. Se on enimmäkseen sellaista ulkona hengailua: syödään ja juodaan hyvin tai käydään katsomassa JäPSin pelejä. Himassa katson yleensä futista tai pelaan pleikkaria – samaa mitä kaikki muutkin.

Kuulimme, että olet hyvä Fifassa? 

Joo, olen ihan ok – mutta en mitään Nassimiin (Boujellab) verrattuna. Hän on ihan sairaan hyvä, ja itse asiassa taitaa striimatakin pelaamistaan.

Onko sinulla jotain muita harrastuksia? 

Välillä käyn pelaamassa padelia, mutta ei oikeastaan muuta, jalkapallo on juttuni. Suuri osa ammattijalkapalloilijoista ei jaksa seurata jalkapalloa, mutta minua ei jalkapallon katsominen töki. Juuri tänään aamupalalla kysyin joukkuekavereilta, että kuka katsoi Mestarien Liigan matsin eilen, eikä kukaan ollut katsonut. Olin ihan ihmeissäni, että mitä te teette himassa – oli ihan hullu peli: Manchester City voitti Real Madridin 4–3. Seuraan aktiivisesti Mestarien liigan lisäksi Valioliigaa sekä AC Milanin pelit, se on lempijoukkueeni.  

Mistä AC Milanin kannatus on peräisin? 

En muista tarkkaan. Kun olin junnu, AC Milanilla oli aika hyvä jengi, kai se on siitä tullut. Enää seuralla ei ole mennyt niin hyvin, vaikka tänä vuonna onkin mahdollisuus voittaa Serie A. Robinho oli lempipelaajani pienenä, koska hän pelasi Milanissa.

Kuka on ollut hankalin vastustajasi? 

Hmm… kukakohan olisi ollut. Interissä [FC Internazionale Milano, toim.huom.] pelaava Milan Škriniar oli aika hyvä, kun pelasin häntä vastaan maaottelussa Slovakiaa vastaan. Olisi ollut mahdollista tehdä AC Milanille palvelus sukittamalla hänet. Muita ei kyllä tule mieleen, ehkä ei ole vielä muita tarpeeksi kovia tullut vastaan.

Entä millaisia tavoitteita sinulla on maajoukkueessa? 

Ensimmäinen tavoite on päästä mukaan Huuhkajien vakioryhmään ja pysyä siinä. Toinen tavoite on päästä maajoukkueen kanssa kisoihin!