Valokeilassa: Valtteri Moren #16

Nimi:   Valtteri Moren
Numero:   16
Pelipaikka:   puolustaja
Pituus/paino:   188cm / 76 kg
Veikkausliigaottelut/-maalit:   50/5 

Valtteri Moren on tehnyt tasaista nousua Veikkausliigan puolustajaeliittiin. Ensi viikon sunnuntaina 23 vuotta täyttävä toppari murtautui viime kaudella Klubin avauskokoonpanoon, muodostaen puolustuksen sydämen Tapio Heikkilän kanssa. Tulokset puhuvat puolestaan. HJK:n puolustus oli selvästi sarjan pitävin ja Moren valittiin kolmesti liigan kuukauden joukkueeseen. Vahvoja otteita seurasivat kutsut maaotteluihin, ja lauantaina Moren teki debyyttinsä A-maajoukkuepaidassa Viroa vastaan. Ensimmäiset askeleensa pallon perässä Moren otti perinteikkäissä “Mustissa hurmureissa”.
– Faija pelasi silloin futista ja vei minut 4-vuotiaana Kiffenin treeneihin. Siitä se lähti. Pelasin siellä suunnilleen 10 vuotta, ensimmäiset muistot on kovaa vääntämistä hiekkakentällä Ala-Malmilla, muistelee Moren.

Kyllästymistä jalkapallo ei vielä aiheuta. Ensi viikolla käyntiin pyörähtävät MM-kisat ovat Morenin seurannassa sekä ammatin että huvin vuoksi.  

– Joka päivä tulee varmaan jotain katsottua. En nyt ehkä jokaista matsia näe, mutta aina kun on aikaa. Kun kavereiden kanssa katsoo pelejä ei ehkä jaksa niin tarkasti seurata mitä oman paikan pelaajat tekevät, mutta kyllä huippupelaajien tarkkailemisesta on tosi paljon hyötyä ja sitä tulee tehtyä. Mitään yhtä ykkösnimeä en toppareista osaa sanoa. Pienenä Zidane oli kova sana, naurahtaa puolustaja.

Luottomies ja pelote

Moren on yksi Klubin pelotteista myös hyökkäyspäässä. “Valtsu” on usein keskityksen kohteena erikoistilanteissa ja verkot heiluivat viime kaudella neljästi Veikkausliigassa. Syynä pitelemättömyytensä Moren pitää oikea-aikaisuuttaan.

– Pitää vaan päästä irti omasta äijästään. Ehkä mulla on aika hyvä ajoitus niissä tilanteissa, olen usein ekana pallossa jos se tulee sinne mihin pitää. Ei siinä ole sen suurempaa salaisuutta, pitää vaan mennä vauhdilla tilanteisiin ollakseen ensimmäisenä, vaikkei olisikaan kaikista vahvin ja isoin.

Viimeisin osuma syntyi lauantain maajoukkuedebyytissä Viroa vastaan. Niklas Moisanderin kulma putosi rangaistusalueen keskelle ja Moren syöksyi keskeltä puolustajakasaa puskemaan pallon voimalla sisään. Viikko oli muutenkin tärkeä, sillä Moren pelasi 50. liigaottelunsa HJK:n paidassa kantaen kapteenninnauhaa käsivarressaan. Läpimurron myötä mahdollisuus pelata ulkomailla saattaa avautua, mutta kiirettä ei ole.

– Yksi unelma ollut pienestä asti päästä A-maajoukkueessa pelaamaan, sitten vielä maali päälle ensimmäisessä pelissä. Voi olla aika tyytyväinen. HJK:ssa olen pelannut 16-vuotiaasta asti ja 50. peli on iso asia. Kyllä tämä merkitsee minulle paljon, en missään muussa joukkueessa Suomessa haluaisi pelata. Täällä on hyvä olla. Jos jossain vaiheessa mahdollisuus pelata ulkomailla tulee, sitä täytyy harkita. Suomen mestaruuksia on nyt tullut pari ja ehkä jossain muualla voisi olla lisää voitettavaa, mutta ei mulla mitään pakkoa ole täältä pois päästä.

Nollaputkessa

Joukkue on pelannut Mika Lehkosuon alaisuudessa tähän mennessä kuusi ottelua, eikä Klubi ole sinä aikana päästänyt omaan verkkoonsa vielä maalin maalia. Moren on pelannut täyden 90-minuuttisen otteluista viidessä. Yksittäistä syytä toppari ei löydä upealle vireelle, mutta uskoo linjan yhtenäisyyden vahvistumisen olevan merkittävä tekijä. Harjoittelussa on korostunut myös pallollinen peli.

– Olemme keskittyneet puolustuslinjan yhteistyöhön ja se on koko ajan parantunut. Koko joukkueen puolustaminen on ollut vähän tiiviimpää ja on sellainen fiilis, ettei vastustajilla edes hirveästi ole ollut paikkoja. Puolustuslinja on ollut tiiviimpi eikä sen edessä ole ollut tilaa. Pelin avaamista ollaan käyty läpi ja yritetty saada fiksummaksi. Palloa ei kierrätetä turhaan puolelta toiselle, vaan mennään eteenpäin kun on paikka. Pitää vaan löytää oikeat hetket.

Mikä Morenista sitten tekee yhden sarjan parhaista puolustajista? Mies itse analysoi vahvuuksiaan rauhallisesti.

– Nopeus on varmasti sellainen mistä on paljon hyötyä. Pääpelissä olen mennyt eteenpäin. Pelin avaaminen on sitten taas sellainen osa-alue, jossa ei voi olla koskaan tarpeeksi hyvä. Sitä täytyy hioa aina vaan paremmaksi ja varmemmaksi.

SJK-ottelussa Moren pelasi Klubin oikeana laitapuolustajana ja sama paikka tuli tutuksi myös viikonloppuna maajoukkuepaidassa. Laita on tuttu juniorivuosilta, mutta hetki totuttelussa kestää parin vuoden tauon jälkeen.

– Pariin-kolmeen vuoteen ei ole tullut laitapakkina hirveästi pelattua, joten kyllä se vähän totuttelua vaati. Puolustussuuntaan kyllä tietää mitä pitää tehdä, mutta pallollinen peli on aika erilaista toppariin verrattuna ja kestää hetki löytää oikeat syöttösuunnat. Topparina kaikki tapahtuu etupuolella, laidalla pallo tulee jalkaan vähän erilaisissa tilanteissa.

Vieraskiertue

Edessä on kolmen ottelun vieraskiertue. “Valtsun” ottelua edeltävät rutiinit muuttuvat hieman vieraspeleissä, mutta keskittymiseen pienet erot eivät vaikuta.

– Aika paljon sitä vaan venailee, että matsi alkaa. Jossain vaiheessa kävely ja päikkärit. Vieraspeleissä matkustaminen vähän sitten muuttaa sitä rytmiä. Vähän yleensä miettii etukäteen minkälaisia tilanteita ottelussa voi tulla. Aika harvoin mitään yksittäisiä vastustajia, enemmänkin sitä miten he pelaavat. Kyllä niitä asioita tulee aina päivän aikana funtsittua.

– Hyvät lähtökohdat on nyt, ei auta kuin yrittää jatkaa voittoputkea. Ei missään nimessä helppoja pelejä, Inter vieraissa on vaikea, Jaro vieraissa on vaikea ja Rovaniemellä on aina vaikeaa. Saa aika paljon vääntää, että pisteet lähtevät kotiin.

FC Inter – HJK keskiviikkona 4.6. kello 18.30 alkaen Veritas Stadionilla. Ottelun voit katsoa suorana lähetyksenä Veikkaus TV:stä.