mainos
HJK Helsinki - Helsingin Jalkapalloklubi | On vain yksi Klubi.

Uutiset

#18 Peiponen
20.04.2018

Pilkettä silmissä

21-vuotias Roni Peiponen pitää urheilun ja vapaa-ajan erottamista tärkeänä.

Ajatteleva, hymyilevä, rohkea ja sosiaalinen ovat kolme adjektiivia, joilla Kuopiossa syntynyt Peiponen kuvailee itseään, naurahtaessaan, ettei matematiikka kuulunut hänen vahvuuksiin kouluvuosina.

Vaikka mies on syntynyt Kuopiossa, kokee hän itsensä paljasjalkaiseksi helsinkiläiseksi. Peiposen perhe muutti Helsinkiin hänen vielä ollessa lähinnä kapaloihin käärittynä tarkkailijana, joten helsinkiläisyys on tarttunut nuoreen mieheen jo taaperoiästä.

Lapsena, kun elämä on uutta ja ihmeellistä sekä kaikki ovet ovat auki, ihmisillä on haaveita. Joku haluaa olla poliisi toinen lääkäri, usein näihin haaveisiin vaikuttaa oma perhetausta. Juuri näin kävi myös Peiposelle. Isän vahva jalkapallotausta vaikutti nuorukaiseen niin vahvasti, ettei mies muista muuta haavetta lapsuuden unelma-ammatista kuin jalkapallon.

– Ei minulla oikeastaan ollut lapsena muuta haavetta kuin jalkapallo. Nimenomaan lapsena, mutta myöhemmin sitten olen ruvennut miettimään ja haaveilemaan mitä peliuran ohessa tai jälkeen voisi tehdä. Mutta olin jo lapsena sen verran hyvä pelaamaan, että ajattelin että tässä voisi pärjätä.

Nuoren miehen terveellä itseluottamuksella sanottuja kommentteja ei saa tulkita väärin, sillä tekstiin ei täysin välity, kuinka ne sanotaan pilke silmäkulmassa.

Oikeastaan kaikki mitä Peiponen tekee, tapahtuu silmissä juuri tuo sama pilke. Yrittihän mies luistaa haastattelustakin sanomalla ettei pääse vapaapäivänä stadionille, koska asuu niin kaukana. Todellisuudessa koti löytyy Telia 5G areenan välittömästä läheisyydestä.
Pelikentällä kaikki on kuitenkin toisin ja pilke vaihtuu vakavammaksi katseeksi.

– Suurin vahvuuteni kentällä, jos joku pitää sanoa, on luultavasti ääretön vittumaisuus. En ole kuitenkaan se, joka kuiskuttelee vastustajan korviin, mutta pelillisesti pyrin ärsyttämään vastustajaa.

Mutta kuten vanha viisaus, mitä tapahtuu kentällä jää kentälle, kertoo on Peiponen kentän ulkopuolella erilainen. Sovitut asiat hoidetaan säntillisesti ja kehitystä tavoitellaan niin urheilijana kuin myös ihmisenä.

– Kentän ulkopuolella suurin vahvuuteni on se että olen hyvä äijä. Ja tilanteissa joissa en ole hyvä äijä, pyrin kehittymään ja olemaan parempi muille ja itselleni.

Vapaa-aika

Urheilijalle haastavinta aikaa eivät ole harjoitukset ja ottelut. Niissä toiminta tapahtuu ennalta sovittujen normien pohjalta. Tuhannet ja taas tuhannet toistot muokkaavat lihasmuistia siten, että useat toiminnot joita urheilija tekee, tapahtuu automaatioina.

Haastavinta aikaa on harjoitusten ja otteluiden väliin jäävä aika. Vapaa-aika.

– Mitähän kaikkea siitä voi kirjoittaa. Tapaan kavereita ja olen perheen kanssa. Jonkin verran olen myös mukana HJK:n C-14 akatemiajoukkueen mukana. Mutta se oman ehtimisen ja jaksamisen ehdoilla. Tykkään todella paljon olla toiminnassa heidän kanssaan. Tähän lisäksi tietenkin syöminen, lepo ja nestetankkaus.

Yhdeksi syyksi siihen ettei hän viihtynyt Norjassa, ollessaan Molde FK:n riveissä, hän nimeää juuri vapaa-ajan. Joukkueen kanssa tietysti viihtyi ja organisaatio oli huippuluokkaa, mutta Peiponen jäi kaipaamaan pelikentän ulkopuolista elämää. Peiposelle on tärkeää, että silloin kun ei ole joukkueen toimintaa, pitäisi pystyä sulkemaan mielestä urheilu ja keskittyä johonkin muuhun.

Kysymys, onko jalkapallo sinulle harrastus vai työ, laittaa ajattelevan Peiposen pohtimaan toden teolla.

– Harrastuksestahan kaikki on lähtenyt ja iän mukana se on sitten muuttunut. Ei tämä homma aina hauskaa ole. Koen kyllä että jalkapallo on minulle työ. Saahan tästä palkkaakin.

Klubilaisuus

Helsinkiläisyyden tavoin, klubilaisuus on juurtunut syvälle jo nuoruudesta lähtien oman isän ollessa vahvasti mukana seuran toiminnassa. Peiposen ura alkoi viisivuotiaana Malminkartanon pedoissa ja kahdeksanvuotiaana joukkue vaihtui HJK:hon, jossa mies on viihtynyt lyhyttä ulkomaan visiittiä lukuun ottamatta.

– Halusin pois Norjasta. Seurat ja kaupungit olivat mahtavia ja organisaatiot ehkä hieman edellä Suomea, ainakin seuroilla rahaa oli enemmän käytössä. Pääsin tänne lainalle ja loukkaannuin. Loukkaantumisen myötä sopimus purettiin ja HJK:n kirjoilla.

Tulevaisuus

Vaikka lapsena Peiposella ei ollut muuta mielessä, kuin ura jalkapalloammattilaisena, on iän myötä syntynyt myös ajatuksia uran ohella tapahtuvista opiskeluista sekä uranjälkeisestä ajasta.

– Nyt myöhemmin olen ruvennut miettimään näitäkin asioita. Mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta keväämmällä haen Haaga-Heliaan lukemaan liiketaloutta.

Valkolakkikin on voitettu kanta. Ylioppilastutkinnon Peiponen suoritti Pohjois-Haagan urheilulukiossa. Kouluvuosista Peiposelle on jäänyt vahvimmin mieleen kaverit, joihin hän edelleen pitää yhteyttä. Varsinaista vahvinta kouluainetta miehellä ei ollut, mutta jos jotkin pitää nostaa, ovat ne liikunta ja psykologia.

Yhdeksi vaihtoehdoksi nousee ulkomailla opiskelu jalkapallon ohessa.

– Kun lähtee ulkomaille opiskelemaan, on ympärillä samanhenkisiä ihmisiä ja saa helpommin kavereita. Onhan jalkapallossakin samanhenkistä porukkaa, mutta vain joukkueellisen verran. Ikähaitarikin vaihtelee paljon, Peiponen pohtii.

Roni Peiponen 2011
Roni Peiponen 2011

HJK 2018: Roni Peiponen »

Teksti: Matti Rantala

Lisää uutisia

Tämä sivusto käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisää tietoa tästä ».