Mikä on toistaiseksi ikimuistoisin ottelusi, Samuel Anini jr.?

HJK Klubi 04:ssä viime kaudella maaleja takonut Junnu suosittelee reissua ”mukavien ihmisten Ghanaan” ja tavoittelee liigadebyyttiä.

HJK haluaa tällä kaudella tehdä pelaajiaan tutummiksi katsojille. Julkaisemme kauden aikana jokaisesta pelaajasta sekä pidemmän katsauksen näiden aiempaan uraan että syvemmälle pelaajan henkilökohtaiseen elämään pureutuvan haastattelun.

Tällä kertaa traineemme Vertti Karjalainen ja Toni Vikgren jututtivat lupaavaa 19-vuotiasta laituria, Samuel Anini junioria. 

Moi Samuel! Vai millä nimellä meidän pitäisi kutsua, onko sinulla jotain lempinimeä? 

Junnu! Se tulee siitä, kun minulla ja faijalla on sama etunimi – minä olen junior ja hän on senior. Junnuksi minua on kutsuttu pienestä asti, sillä nimellä joukkuekaveritkin kutsuvat.  

Mielenkiintoista. Taustasi on erilainen kuin monella muulla pelaajalla, haluatko kertoa siitä? 

Olen syntynyt Suomessa, mutta vanhempani ovat tulleet Ghanasta Suomeen 1990-luvun lopulla. Aluksi he muuttivat Ouluun ja sieltä Tuusulan kautta Vantaalle. Minulla on myös kolme sisarusta: veli ja kaksi siskoa. Veljenikin pelaa futista, mutta ei HJK:ssa – ainakaan vielä. Olen perheihminen. Vietän perheen ja kavereiden kanssa todella paljon aikaa, vaikka olenkin rauhallinen persoona. Tykkään olla myös kotona omassa rauhassa. 

Asutko siis vielä vanhempiesi luona? 

Joo, asun vielä kotona vanhempien luona Vantaan Hakunilassa – noin 20 minuuttia autolla Töölöstä. Tulen treeneihin bussilla tai autolla, jos se on minulla käytössä. 

Hakunilassahan on hyvät hiihtoladut. Oletko kova hiihtämään? 

En ole käynyt hiihtämässä, mutta siellä näkee kyllä paljon porukkaa suksien kanssa. 

Mitä kieltä muuten puhutte kotona? 

Puhumme kotona yhtä Ghanan kielistä – nimeltä twi – vaikka pääkieli Ghanassa on englanti.  

Entä mikä on lempiruokasi? 

Eräs afrikkalainen ruoka – jollof rice. Olen niin huono selittämään, millainen ruoka se on… Jos näyttäisin kuvan, teidän olisi paljon helpompi ymmärtää, mitä se on.

Perheelläsi vaikuttaa olevan edelleen vahvat siteet Ghanaan. Käytkö usein siellä? 

Kävin viimeksi neljä vuotta sitten. Toivon, että pääsisin käymään useammin, mutta korona on estänyt matkustamisen sinne. Olisi kiva nähdä edelleen siellä asuvia sukulaisia. Ghanassa on ylipäätään todella mukavia ihmisiä, ja vieraillessa tulee kotoisa olo. Suosittelen käymään siellä, jos joskus matkustatte Afrikkaan!

Pidetään mielessä, sillä Afrikkaan matkustaminen on kyllä haaveissa. Nyt kun olemme oppineet taustastasi, voitaisiin siirtyä sinuun jalkapalloilijana, sillä olet monelle vielä melko tuntematon pelaaja. Missä pelasit ennen Klubia? 

Aloitin jalkapallon Hakunilan Riennossa, mutta sitä seuraa ei ole enää olemassa. Seuraavaksi siirryin FC Kontuun ja sieltä PKKU:n riveihin. Olisin voinut siirtyä jo 13-vuotiaana PKKU:n sijaan Klubiin, mutta valitsin PKKU:n, koska valmentaja Mauricio Soto auttoi minua saamaan kyydit treeneihin ja takaisin kotiin. Siitä oli tosi iso apu, sillä pääsin aina treeneihin, vaikka vanhemmat eivät pystyneet kyydittämään. Olen siitä hänelle tosi kiitollinen!

PKKU:lla on muutenkin hyvät juniorijoukkueet. Pelasimme nuorempana Etelä-Länsiliigaa ja vanhempana SM-sarjaa. Pärjäsimme myös hyvin Kai Pahlman -turnauksessa – vaikka olin silloin lomalla ja valmentaja ei siitä tykännyt – ja Pajulahti Cupissa, sillä tultiin kummassakin toiseksi. Onneksi en kuitenkaan missannut mahdollisuutta tulla HJK:hon, vaan siirryin PKKU:sta Klubiin.

Onneksi näin. Minkälainen pelaaja olet?

Olen nopea ja tosi hyvä yksi yhtä vastaan -tilanteissa hyökkäyssuuntaan sekä tekemään liikkeitä vastustajan puolustuksen selustaan. Vahvuuteni tulevat parhaiten hyökkäyspäässä esille.

Entä mitä pelipaikkoja tykkäät pelata eniten?

Laitahyökkääjänä, mieluiten vasemmalla, mutta myös oikea puoli käy. Olen oikeajalkainen, joten tykkään leikata sisään ja hakeutua vetopaikoille.

HJK pelaa tällä hetkellä 3–4–3-ryhmityksellä. Mitä paikkaa tykkäisit pelata siinä muodostelmassa? 

On vielä vähän auki, mitä paikkaa tulen pelaamaan. Näkisin itseni kolmen ylimmän pelaajan joukossa, mutta ilomielin pelaisin myös wing-backina. Olen katsonut paljon, miten David Browne pelaa wing-backin roolissa käyttäen hyväkseen hänen 1v1-ominaisuuksiaan ja nopeuttaan – voisin pelata samalla tavalla. David on tosi hyvä pelaamaan sillä paikalla!

Oletko muuten pelannut koskaan HJK:n edustusjoukkueessa? 

En ole pelannut vielä yhtään peliä edarissa. Viime kaudella olin kahdessa viimeisessä europelissä penkillä: Alashkert-kotipelissä ja vieraissa LASK Linziä vastaan.

Et ole pelannut olleenkaan harjoituskaudella. Minkälainen on tämänhetkinen terveystilanteesi? 

Selkäni alkoi vaivata viime kauden lopussa, ja vähän ennen joulua diagnosoitiin rasitusmurtuma. Olen ollut melkein kaksi kuukautta sivussa, mutta selkä on mennyt paljon parempaan suuntaan. Toivottavasti ensi kuussa (maaliskuu) pääsisi jo kentälle ja pikkuhiljaa peleihin mukaan.

Minkälaisia tavoitteita sinulla on tulevalle kaudelle? 

Haluan päästä pelaamaan mahdollisimman paljon edustusjoukkueessa. Se on tärkein tavoitteeni! Jos treenaan hyvin ja näytän valmentajalle, että minuun voi luottaa, niin eiköhän minuutteja tule.

Sinulla ei ole vielä hirveästi kokemusta isoista peleistä, mutta mikä on ikimuistoisin peli, jossa olet pelannut? 

Pelasimme alle 16-vuotiaiden maajoukkueen kanssa Ruotsia vastaan vieraissa jossain paikassa… Olisiko ollut Enköping [olihan se, toim. huom.]. Se oli ensimmäinen peli, jossa oli kunnolla katsojia, ainakin 2000. Myös ensimmäiset maaottelut ovat jäänyt tosi hyvin mieleen. Pajulahti Cupin finaali oli melko iso peli myös, koska siinä pelattiin kuitenkin Suomen mestaruudesta.

Mainitsit David Brownen hyvänä pelaajana. Kuka on paras pelaaja, jonka kanssa olet pelannut?  

Naatan Skyttä on todella hyvä pelaaja. Hän siirtyi kauden 2020 jälkeen Ilveksestä FC Toulouseen. Toinen hyvä on Hamburger SV:ssa pelaava Juho Kilo – hänen syöttönsä tulevat aina perille! Jos juoksin pystyyn, häneltä tuli aina syöttö juuri oikeaan paikkaan.

Käännetään kysymys toisinpäin. Kuka pahin vastustaja, jonka olet kohdannut? 

Hmm… Varmaankin ranskalainen keskikenttäpelaaja Lucien Agoumé, joka siirtyi vuosi sitten Inter Milaniin japelaa nykyään Brestissä. Toinen hyvä 2002-ikäluokan ranskalainen pelaaja on Bayern Münchenin toppari Tanguy Nianzou. Pelasimme heitä vastaan alle 17-vuotiaiden EM-karsinnoissa.

Loppuun vielä pieni hassuttelu. Törmäsimme Kai Meriluodon Instagramissa videoon, jossa hän heittää sinulta puikot. Kommentteja tästä? 

Joo… Se oli aika nolo tilanne, mutta hauskaa. Oltiin kaveriporukalla vapaa-ajalla pelaamassa pienpelejä Talissa. On kiva, että on hyviä frendejä, joilla on samat tavoitteet edetä urallaan. Kai on tosi hyvä kaveri! Tunnen hyvin myös muut vuonna 2002 syntyneet Klubista, joiden kanssa olen pelannut maajoukkueessa: Sanden, (Santeri Väänänen) ja Matin (Peltola). Terhon (Casper) kanssa olemme pelanneet Klubi 04:ssa yhdessä ja Raitasen (Patrik) tunnen myös. Hauska olla osa tätä joukkuetta, kun meillä on paljon nuoria.