Tilastoraportti: BATE pimensi Töölön kesäillan

Lähtöasetelmat olivat herkulliset. HJK oli pelannut hienon vierastasapelin Mestarien liigan lohkovaiheessa useampaankin kertaan viime vuosina pelannutta BATE:a vastaan. Toivo oli korkealla, olihan Klubi hävinnyt kotikentällään eurocupien 14:stä viimeisestä karsintaottelustaan vain yhden, vuonna 2016 IFK Göteborgille.

Ottelun 20:nnellä peliminuutilla Klubin jatkoonpääsyhaaveet muuttuivat kimurantimmiksi, kun BATE-pelaajan keskitys muutti Rafinhan päästä suuntaa Klubi-maalia kohti eikä maalilla seissyt Maksim Rudakov saanut palloa torjuttua. 1–0 BATE:lle. Vain muutamaa minuuttia myöhemmin tilanne oli vieraille jo 2–0, kun Igor Stasevich pääsi sijoittamaan pallon maaliin HJK:n hyökkäysalueen pallonmenetyksen jälkeisen nopean vastahyökkäyksen päätteeksi.

Klubin kannalta 2–1-kavennus tuli pikaisesti Mosan lauottua komean kudin kuudentoista ulkopuolelta pelikellon näyttäessä 28 minuuttia. Ottelupari ei ollutkaan vielä ratkennut, vaikka hetkeä aiemmin tilanne näytti jo pahalta.

Maalien jälkeen ottelun kuva oli pääpiirteittäin se, että HJK piti palloa ja yritti vimmatusti saada luotua maalintekopaikkoja. Laadullisesti paras maalintekopaikka syntyi Evans Mensahille, joka laukoi pallon tolppaan ensimmäisen jakson lopussa. Lisämaaleja Klubi ei kuitenkaan saanut tehtyä, joten jatkopaikka Mestarien liigan karsinnoissa meni BATE:lle.

Maaliodottamalukemien valossa ottelu oli tasainen. BATE:lla maalintekoyrityksiä oli Klubia vähemmän (19–9), mutta varsinkin ensimmäisellä jaksolla lähes kaikki vieraiden maalintekoyritykset olivat suhteellisen vaarallisia. Vaikka HJK:lla maalintekopaikkoja olikin enemmän, täytyy kuitenkin huomioida, että tehtyään tarvittavat maalit BATE keskittyi lähinnä oman maalinsa suojelemiseen eikä sen enää tarvinnut yrittää maalintekoa. BATE:n toisen jakson viidestä maalitekoyrityksestä kolme syntyikin erikoistilanteista ja yksi vastahyökkäyksestä Klubin painostaessa.

HJK loi ensimmäisellä jaksolla kymmenen maalintekoyritystä ja toisella yhdeksän, ja vain yksi maalintekoyrityksistä syntyi ennen BATE:n kahta maalia. Ottelun kuvasta ja BATE:n puolustuksen tiiviydestä kertoo esimerkiksi se, että vieraat blokkasivat HJK:n maalintekoyrityksistä peräti yhdeksän, lähes puolet. HJK ei siis saanut luotua riittävästi tilaa laadukkaille laukauksille, vaan keskikaista ja rangaistusalue olivat tiiviisti miehitettyinä. Vertailun vuoksi Veikkausliigassa Klubin maalintekoyrityksistä on kuluvalla kaudella blokattu noin 22 %.

Useimmin maalintekoa HJK-pelaajista yritti Mensah, joka laukoi ottelussa seitsemän kertaa, joista kaksi meni maalia kohti.

Klubi oli ottelussa selvästi palloa hallitsevampi osapuoli. Ensimmäinen viisitoistaminuuttinen oli pallonhallinnan kannalta tasaista, mutta ottelun edetessä kotijoukkue otti pallosta enemmän otetta, koko ottelun pallonhallinta meni HJK:lle 69-prosenttisesti.

HJK syötti 621 kertaa, ja syötöistä omille meni 88 %. BATE:n 254 syötöstä perille meni 73 %. Eniten syöttöjä oli Faith Friday Obilorilla (100 syöttöä/91 %) ja Hannu Patrosella (89/92 %) ja toppariparin väliset syötöt olivatkin ottelun yleisin syöttökombinaatio, he syöttivät toisilleen yhteensä 49 kertaa. BATE-pelaajista vain yksi, vasen laitapuolustaja Maksim Volodko, syötti ottelussa yli 30 syöttöä (35/77 %).