Kohti vuoden neljättä voittoa
HJK ja FC Inter kohtaavat lauantaina loppuunmyydyssä Talissa klo 14 – ottelu suorana Ruudusta. Atom sivussa, Möller ja Lyons-Foster mukana.
Talvipeleissä tulosta tärkeämpää on joukkuepelin kehittyminen, mutta kuten tunnettua, keskimäärin pelejä on mukavampi voittaa kuin hävitä.
HJK on toteuttanut molempia: Kolme ottelua, kolme yhden maalin voittoa ja pelillisestikin eteenpäin on menty. Lauantaina Liigacupissa Talissa klo 14 vastassa on FC Inter. Ottelu on loppuunmyyty mutta katsottavissa suorana Ruudusta.
Paikan päälle Taliin mahtuvia palvelee HJK T10 Akatemian järjestämä junnubuffet, jonka tuotot menevät joukkueen ensi kesän Saksan-pelireissulle. Myynnissä on sämpylöitä, mokkapaloja, kahvia, pillimehuja ja limpparia.
– Neljättä peräkkäistä voittoa haetaan tietysti. Tilanne on siinä mielessä hyvä, että pelaajia on saatu sairastuvalta takaisin, ja Carlos (Moros Gracia) on kärsinyt pelikieltonsa, joten saamme enemmän kilpailua pelipaikoista, päävalmentaja Ossi Virta summaa.
Katsastetaanpa tarkemmin aina kiinnostavaa pelaajatilannetta: Hammarby-pelissä kolhun saanut Lucas Lingman on kunnossa, mutta ottelun kesken jättänyt Atom joutuu takareisivamman vuoksi 3–4 viikoksi sivuun.
Liam Möller palaa kokoonpanoon sairastamisen jäljiltä, ja paluun kentille Ruotsissa tehnyt Georgios Kanellopoulos on taas täydessä iskussa. Tuorein värväys Brooklyn Lyons-Foster on ehtinyt treenata uudessa joukkueessa kahdesti ja on valmennuksen käytettävissä hänkin.
Pitkäaikaisemmista potilaista Johannes Yli-Kokon paluu joukkueharjoituksiin lähestyy ja tapahtunee kuun vaihteessa, Aapo Halmeen toivottavasti hieman nopeammin. Niilo Kujasalolla matkaa joukkueharjoituksiin on muutamia viikkoja. Oliver Pettersson joutuu operaatioon, jonka ajankohta on vielä epäselvä – toipumisaikaa tulee leikkauksen jälkeen noin kuukausi.
Entäpä se pelillinen puoli? Annetaanpa Ossi Virran luoda silmäys taaksepäin.
26.1. HJK–IFK Mariehamn 1–0
Hyökkäyspeli ei ollut vielä niin laadukasta kuin olisimme halunneet, ja prässipelaaminen oli hyvin vähäistä.
3.2. Gnistan–HJK 1–2
Hyökkäyspeli kehittyi selvästi, samoin prässipeli, ja olimme hyökkäyksessä todella vaarallisia. Vastaavasti puolustusmuoto ei ollut niin tiivis.
11.2. Hammarby–HJK 1–2
Puolustusmuotomme oli selkeästi tiiviimpi ja otti askelia eteenpäin. Ehkä sen kustannuksella prässi- ja hyökkäyspelaamisemme eivät olleet niin laadukkaita, emme saaneet yhtä hyvin prässättyä ja riistettyä palloa korkealta. Ja kun emme päässeet niin paljon palloon, emme myöskään päässeet luomaan riittävästi vaarallisia maalintekotilanteita. Nyt pitää jatkossa löytää tasapainoa kompaktin puolustamisen ja korkean prässin kanssa.
