HJK:n suorituskyky-yksikkö vahvasti mukana tutkimustyössä

Jatkuvalla tutkimustyöllä suorituskyky-yksikkö pyrkii aktiivisesti seuraamaan ja kehittämään omaa päivittäisen toiminnan laatua.

Viime vuoden aikana HJK:n urheilujohdon organisaatio uudistettiin. Tässä yhteydessä perustettiin uusi urheilijoiden suorituskyvystä vastaava yksikkö.  

Katso HJK Insight: Suorituskyky »

Modernin kansainvälisen huippuseuran tapaan, päivittäisen seuratoiminnan lisäksi suorituskyky-yksikkö on tehnyt aktiivisesti työtä myös tutkimusrintamalla. Viime viikolla kansainvälisesti arvostetussa British Medical Journal Openissa (BMJ Open) julkaistussa tutkimuksessa oli HJK:n lisäksi saatu mukaan myös muita Veikkausliiga-seuroja. 

Tutkimus on osa Johan Lahden tohtorin tutkintoa, jonka ohjaajina toimivat arvostetut professorit Pascal Edouard ja Jean-Benoit Morin. Lisäksi tutkimuksen toteutuksessa olivat mukana Jyväskylän Yliopiston yliopistotutkija Juha Ahtiainen sekä erityisesti huippu-urheilun takareisivammoihin erikoistunut fysioterapeutti ja tutkija Jurdan Mendiguchia. Tutkimustyötä on tarkoitus jatkaa eteenpäin.

Jatkuvalla tutkimustyöllä suorituskyky-yksikkö pyrkii aktiivisesti seuraamaan ja kehittämään omaa päivittäisen toiminnan laatua sekä pysymään kansainvälisen huippujalkapallon kehityksen eturintamassa urheilutieteen saralla. Yhtenä konkreettisena esimerkki mittarina tästä voidaan pitää mm. pelaajien käytettävyys prosenttia otteluissa, joka 2018 lähtien on ollut keskiarvoltaan yli UEFA Eliittiseurojen tutkimuksissa todetun kansainvälisen keskiarvon. Tähän keskiarvoon peilaten, toiminnan tavoitteena on jatkuvasti tasapainoilla suorituskyvyn kehittämisen sekä pelaajien terveyden välillä. 

Tiivistelmä tutkimuksen taustoista ja tavoitteesta

Tutkimuksen nimi:

Monitekijäisen ja yksilöllisen harjoitusohjelman vaikutus takareisivammojen ennaltaehkäisyyn ammattilaisjalkapalloilijoilla.

(Multifactorial individualised programme for hamstring muscle injury risk reduction in professional football: protocol for a prospective cohort study)

Taustatiedot ja tutkimuksen tarkoitus:

Takareiden rasitusvammat ovat jalkapallossa yksi tyypillisimmistä raportoiduista urheiluvammoista (20-26% kaikista vammoista) viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ja ne tapahtuvat usein sprinttien aikana. Näiden vammojen määrä on pysynyt muuttumattomana tai jopa kasvanut viimeisten 30 vuoden aikana. Kontekstissa on toki huomioitava, että pelin korkean intensiteetin suoritukset ovat kasvaneet huomattavasti tänä aikana. 

Takareisivammat ovat myös yksi keskeisistä syistä vähentyneeseen peliaikaan aiheuttaen merkittäviä suorituskykyongelmia sekä suuria taloudellisia tappiota joukkueille, jos pelaaja ei ole käytettävissä. 

Ryhmätasolla tarkasteltuna takareisivammoihin vaikuttavia keskeisiä, muokattavia tekijöitä ovat muun muassa urheilijan voimatasot ja liikkuvuus takareisissä ja niitä ympäröivissä lihaskudoksissa. Tämän lisäksi huomionarvoisia tekijöitä ovat lantion hallinta, sprinttitekniikka, suorituskyky sekä neurologiset että psykologiset seikat. Näiden tekijöiden moninaisuuden vuoksi on valmentajien ja tutkijoiden parissa yleisesti hyväksytty, että kokonaisvaltainen lähestymistapa on optimaalisin takareisivammojen ennaltaehkäisyyn.

Riskiurheilijan kohdalla tämä tarkoittaa ns. screenausta eli monitekijäisiä (engl. multifactorial) mittaus-, tunnistamis- ja harjoitusmenetelmiä. Aiheesta on kuitenkin niukasti julkaisuja eikä ammattijalkapallossa niitä juurikaan ole. Tämän tutkimuksen tulokset siis antaisivat lisätietoa alkuperäisiin kokeellisiin tutkimuksiin. Siirtyminen monitekijäiseen ajattelumalliin  mahdollistaa lisäksi jatkossa yksilön huomioimisen paremmin kuntoutus- ja harjoittelusuunnitelmaa tehdessä.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että takareisivammojen ennaltaehkäisyyn vaikuttavat tekijät vaihtelevat tärkeydeltään jalkapalloilijoiden kesken merkittävästikin. Siksi on odotettavissa, että yksilöllinen lähestymistapa   vahvistaa entisestään monitekijäisen lähestymistavan tuloksia. Tästä on jo näyttöä takareisivammojen kuntoutuksessa, mutta ennaltaehkäisystä ei tutkimuksia puolestaan ole vielä tehty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli siis laajentaa ymmärrystämme monitekijäisen ja yksilötasoisen, ennaltaehkäisevän harjoitusohjelman vaikutuksesta takareisivammoihin ammattijalkapallossa.

Linkki artikkeliin: https://bmjopensem.bmj.com/content/6/1/e000758.info

Korjaus 14.9. klo 21:49: Tutkimus on julkaistu British Medical Jornal Openissa (BMJ Open), ei British Medical Jornalissa, kuten aiemmin oli kirjoitettu.