Anna Koivunen on pelikentällä määrätietoinen johtaja

Klubin Tulokkaat tutuiksi -juttusarja jatkuu Anna Koivusen haastattelulla. 17-vuotias turkulainen maalivahtilupaus tavoittelee tulevalla kaudella HJK:n ykkösveskarin tonttia. 

Anna Koivusella on takanaan poikkeuksellisen tapahtumarikas ja menestyksekäs vuosi. Hänet valittiin EM-kisojen tähdistökentällisen maalivahdiksi, Captain’s Ball -gaalassa tuli valinta vuoden 2018 tyttöpelaajaksi ja Länsi-Suomen piirin vuoden nuoren pelaajan kunnia tuli toisena syksynä peräkkäin. 

 – Aikamoinen vuosi on kyllä takana. On ollut todella hienoa saada henkilökohtaisia kunnianosoituksia, se on osoitus monen vuoden kovan työn tuloksesta. On myös motivoivaa, että ulkopuolisetkin tunnustavat miten olen kehittynyt pelaajana.

Kenellekään U17-tyttöjen MM-lopputurnausta seuranneella tuskin jäi huomaamatta Koivusen poikkeuksellisen itsevarma tapa pelata. Maalivahti pystyi avaamaan rohkeasti peliä molemmilla jaloilla ja oli ajoittain joukkueensa kantava voima. Viime vuoden huhtikuussa Naisten Liigassa debytoinut Koivunen sai tililleen kuusi ottelua. Vaikka nuoren pelaajan nousu liigarinkiin oli askel kohti asetettua tavoitetta, jäi jotain silti vielä hampaankoloon.

 – Vuosi 2018 meni muuten todella hyvin, joten tietysti harmitti, että en saanut seurajoukkueessa enempää vastuuta. Oli toisaalta hyvä, että tulevalle kaudelle jäi jotain tavoiteltavaa. Minna jätti isot saappaat täytettäväksi ja joukkueessa on muitakin kovia nimiä, mutta tähtään ehdottomasti Klubin ykkösveskariksi.


Kahden kaupungin arkea

Tällä hetkellä Koivunen elää vielä kahden kaupungin välissä. Hän suorittaa kolmannen jakson loppuun Turun Kerttulin urheilulukiossa ennen siirtymistä Mäkelänrinteen urheilulukioon.

 – On ollut ihan hauska liikkua kahden kaupungin välissä ja tässä jaksossa on onneksi ollut vähän kursseja. Totta kai treenien jälkeen on ollut vähän rankkaa lähteä takaisin Turkuun, mutta muutan pian Espooseen isän ja tämän naisystävän kanssa. On ihan kiva saada vielä kyytejä treeneihin!

Sopeutuminen Klubiin on Koivusen mukaan sujunut hyvin. Joukkueessa on useampi tuttu maajoukkuekaveri ja edellisellä kaudella vastassa ollut pelaaja. Koivunen on kentän ulkopuolella rauhallinen kaikkien kaveri, mutta pelissä hänestä kuoriutuu määrätietoinen johtaja.

 – Olen pelatessa räväkkä persoon ja sanon välillä asioita ehkä liiankin suoraan. Ohjaan paljon peliä, sillä se helpottaa pysymään mukana pelissä. Ajatukset rupeaa harhailemaan, jos ei neuvo muita, maalivahti kuitenkin näkee kentän kokonaisvaltaisesti.

Kohti uusia haasteita

Vaikka MM-lopputurnaus ei tulosten varjossa sujunut odotetusti, jäi reissusta Koivuselle paljon oppia reppuun.

 – Lohkossamme ei ollut yhtään eurooppalaista joukkuetta, joten oli hienoa päästä pelaamaan vähän erilaisia jengejä vastaan ja nähdä minkälaista jalkapalloa pelataan muualla maailmassa. Maajoukkuetapahtumat ovat aina todella hienoja kokemuksia, joista saa paljon irti. Tavoitteeni on päästä tänä vuonna sekä 2001 että 2000-syntyneiden karsintoihin mukaan.

Nyt Koivusen fokus on kuitenkin uuteen kauteen valmistumisessa. Liigapelit ovat hänen mukaansa fyysisempiä kuin U17-maajoukkueen ottelut, jonka lisäksi joukkuepelaaminen korostuu enemmän. Koivunen haluaakin keskittyä valloittamaan kotimaan kentät, ennen siirtymistä ulkomaille.

 – Ulkomailla pärjäämistä varten pitää olla Naisten Liigan aivan kärkimaalivahtien ryhmässä Haluan käydä lukion pois alta ennen kuin siirryn ulkomaille pelaamaan eli vielä on pari vuotta aikaa.