Urheilujohtaja Petri Vuorinen vastaa yleisön kysymyksiin
HJK:n urheilujohtaja Petri Vuorisen vastauksia yleisön esittämiin kysymyksiin.

Yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä HJK:n urheilujohtajalle Petri Vuoriselle HJK:n Instagramissa ennen maajoukkuetaukoa. Yleisökysymyksiä ja Vuorisen vastauksia niihin on koottu tähän artikkeliin.
Kiinnostavia kysymyksiä tuli runsaasti. Runsaudenpulan vuoksi samankaltaisia ja usein toistuvia kysymyksiä on yhdistelty keskenään. Vuorisen vastaukset jaetaan kahdeksi erilliseksi artikkeliksi, ja niistä tämä ensimmäinen keskittyy kesän siirtoikkunaan liittyviin aihepiireihin. Julkaisemme myöhemmin toisen osan, jossa pureudutaan syvemmin muihin aiheisiin.
Miten kausi on mennyt omasta mielestäsi?
– Olemme tehneet kauden aikana ratkaisuja, jotka tukevat tulevaisuutta. Seurassa yleisesti on ollut liian paljon muutoksia, ja tämä pitää nyt saada stabiloitua. Kausi on määrätyillä mittareilla edennyt nousujohteisesti ja pyrimme koko ajan kehittymään niissä pelillisissä asioissa, missä olemme jäljessä. Tämä linkittyy myös pelaajahankintoihin. Pelaajavalinnat profiilien suhteen pitää onnistua paremmin jatkossa. Se tarkoittaa yleisellä tasolla, että otetaan esimerkiksi huomioon pelaajan tuoma lisäarvo erikoistilanteissa, laitapelaajan nopeus ja kyky ohittaa vastustaja tai puolustajan kyky puolustaa yksi vastaan yksi -tilanteita.
– Pettymyksistä, kuten Konferenssiliigan tappiosta, olemme päässeet eteenpäin nopeasti, ja fokus on koko ajan ollut seuraavassa pelissä. Pitää ottaa huomioon, että meillä on paljon uusia henkilöitä seurassa monella positiolla. Pidän siitä draivista ja tekemisen meiningistä, mikä joukkueilla on tällä hetkellä, sekä edustusjoukkueessa että Klubi 04:ssä. Osaamista seurassa löytyy monelta alueelta, ja siitä täytyy pitää kiinni.
Miksi hankinnat kesän siirtoikkunassa tehtiin niin myöhään?
– Tavoite oli hankkia muutama pelaaja kesän ikkunassa. Neuvottelut kestivät pitkään muutaman pelaajan kanssa, mutta siinä hetkessä olin valmis venymään, koska kyseiset pelaajat olivat todella kovia tähän sarjaan. Ne eivät menneet maaliin, mutta se toki välillä kuuluu tähän työhön. Muutama pelaajasiirto ulospäin tarkoitti, että tarvitsimme sisään vielä muutaman pelaajan lisää, mutta mielestäni löysimme siihen hyvät ratkaisut.
Onko ollut stressaava kesä?
– Ei stressaava, vain kiireinen. Olen oppinut lisää seurasta tämän kesän ja koko vuoden ajan, ja uskon, että jatkossa olen myös paremmin valmistautunut.
Oletko tyytyväinen kesän siirtoikkunaan?
– Olen tyytyväinen nykytilanteeseen. Kaikki pelaajat ovat hyvässä kunnossa ja vireessä. Joukkue on päättäväinen. Uskon, että siirtoikkuna on tuonut tähän hyvän boostin! Joskus usean uuden pelaajan tulo siirtoikkunassa voi vaikuttaa ryhmädynamiikkaan negatiivisesti, mutta meillä hankinnat ovat tulleet todella hyvin sisään. Kilpailu pelipaikoista on nyt kovinta koko kauden aikana. Mielestäni tilanne joukkueessa on tällä hetkellä parempi kuin missään vaiheessa aiemmin tällä kaudella.
Miten Ardit Tahiri scoutattiin? Onko Kosovon tms. liigoista realistista etsiä helmiä?
– Pelaajien rekrytoinnit tapahtuvat eri kanavien kautta. Teemme yhteistyötä agenttien kanssa ja käytämme eri työkaluja pelaajatarkkailuun. Päätöksenteossa on mukana datan hyödyntäminen, kentän ulkopuolisten asioiden selvittäminen jne. Tavoitteena on saada 2–3 vaihtoehtoa, joista päävalmentaja yhdessä staffin kanssa pääsee antamaan oman mielipiteensä, minkä jälkeen teemme päätöksen rekrytoinnista. Päävalmentajan mielipide on todella tärkeä päätöksen kannalta.
– Arditin kohdalla yksi pelaajatarkkailjoistamme oli seurannut häntä jo useamman vuoden ajan. Tahiri on ollut meidän hyökkääjien pitkällä listallamme, ja siten häntä on seurattu pidempään.
– Kosovon liigasta ja yleisesti Balkanin maista tulee kovia kilpailijoita, jotka mielestäni tuovat meidän ympäristöömme sellaista lisäarvoa, johon mielestäni pitää jatkossa myös panostaa. Balkanin alue on mielestäni yksi pelaajamarkkinoista, jota meidän kannattaa seurata ja tarkkailla.
Onko annetulla budjetilla vaikea löytää varmasti hyviä pelaajia?
– Budjetti on kokonaisbudjetti, ja meillä se on Suomen mittapuulla todella hyvä. Markkinat ovat muuttuneet Suomen sisällä ja ulkomailla. Kilpailu on kovaa. Tulkitsen, että tässä tapauksessa hyvällä pelaajalla tarkoitetaan pelaajaa, joka tuo heti ensimmäisestä päivästä lähtien laatua. Sellaisten löytäminen ei ole vaikeaa, mutta heidän markkina-arvonsa on korkea, ja se tuo välillä haasteita.
Tiedettiinkö HJK:ssa ajoissa Migrin käytännöt EU:n ulkopuolelta tulevista pelaajista?
– Tiedettiin hyvin muutoksista ja siitä on myös pidetty koulutukset seuroille. Ville Wallén on meillä se henkilö, jolla on pisin kokemus tästä ja joka tekee töitä näiden asioiden parissa.
– Olen varmistanut yhdessä ”Wallun” kanssa, että olemme tekemässä oikeita päätöksiä tulevien ulkomaalaisvahvistusten kanssa koskien sääntöjä. Tämä on tärkeää, meillä oli tulossa useampi ulkomaalainen pelaaja kesän siirtoikkunassa, ja silloin pitää olla tarkkana sääntöjen suhteen.

Joudutaanko ulkomaalaisia pelaajia jättämään pois kokoonpanosta homegrown-sääntöjen takia?
– Palloliiton sääntöjen mukaan kokoonpanossa pitää olla vähintään puolet Suomessa kasvatettuja pelaajia, joista neljän pitää esiintyä kentällä ottelun aikana. Kokoonpanossa saa olla mukana kolme ei-EU pelaajaa, ja se tarkoittaa, että emme halua sellaisia pelaajia ainakaan enempää. Meillä on nyt Benji Michel, Yukiyoshi Karashima ja Ricardo Friedrich. Meidän ulkomaalaispelaajien määrä nousi kesällä yhdeksään eli meidän ei tarvitse miettiä tätä sääntöä ollenkaan, paitsi jos kokoonpanoon nimetään 17 pelaajaa ja meillä on yhdeksän ulkomaalaista.
– Haasteita rekrytoinnissa voi tulla, jos ei selvitä pelaajien kansalaisuuksia. Netissä joillakin sivustoilla voi lukea että pelaajalla on kaksi kansalaisuutta, joista toinen on EU-maa, mutta selvityksen jälkeen voi käydä ilmi toisin. Voi olla myös, että agentti ei myöskään tiedä, joten asia pitää selvittää suoraan pelaajalta. Samoin päinvastoin voi käydä, että pelaajalla on myös EU passi, mikä ei ole käynyt ilmi aiemmin.
Toim.huom: SK-pelaajalla (engl. HG, home grown) tarkoitetaan Suomessa kasvatettuja pelaajia eli pelaajia jotka ovat vähintään kolmen vuoden ajan olleet suomalaisessa seurassa ikävuosina 12–21. Syntymämaa ja kansalaisuus eivät siis vaikuta asiaan.
EU-pelaajalla tarkoitetaan UEFA-maiden tai niiden maiden, joilla on työvoimaan liittyvä sopimus EU:n kanssa, kansalaisia, tai pelaajia, jotka ovat vähintään viiden vuoden ajan pelanneet EU:n alueella. Esimerkiksi käytännössä kaikki Afrikan maat kuuluvat UEFA:n sääntöjen mukaan tähän. Ei-EU-pelaajalla tarkoitetaan muista maista tulleita pelaajia.
Onko laina+optio uusi normaali HJK:n pelaajahankintapolitiikassa?
– Osto-option sisältävä lainasopimus oli meille tässä kohtaa kesää hyvä vaihtoehto. Tällä tavalla pystymme tekemään parempia päätöksiä pelaajien suhteen, ja samalla olemme vahvistaneet joukkuetta loppukaudeksi ja rakentaneet joukkuetta myös tuleville vuosille. Ei välttämättä uusi normaali, mutta tässä kesän siirtoikkunassa meille hyvä.
Kuka oli vastuussa Cheikh Sidibén hankinnasta? Millä perusteella hänelle tarjottiin monivuotinen sopimus, joka myöhemmin purettiin?
– Minä olen päävastuussa hankinnoista. Keskustelemme yhdessä päävalmentajan kanssa pelaajavalinnoista ja vaihtoehdoista pelipaikoittain. Monivuotinen sopimus oli osa neuvottelua. Pelaaja tuli Afrikasta, ja tiedossa on, että silloin siirrossa on isompia riskejä monesta näkökulmasta. Tämä tarina ei ollut onnistunut, mutta en murehdi sellaisia asioita. Viisi kuudesta talven ikkunan hankinnoista ovat olleet onnistuneita, ja se on mielestäni jo ok tulos.
– Kun näen, että pelaaja ei pääse pelaamaan edustusjoukkueessa riittävästi, pyrimme pohtimaan parasta ratkaisua sekä pelaajan että seuran näkökulmasta. Nuorten pelaajien suhteen se voi tarkoittaa lainaa, mutta Sidibén tapauksessa oli parempi löytää ratkaisu, jossa hän pääsee tavoittelemaan maajoukkuepaikkaa sellaisessa paikassa, joka sen mahdollistaa. Tässä tapauksessa sopimuksen purkaminen oli kaikkien kannalta paras vaihtoehto.

Miksi uutta vasenta laitapuolustajaa ei hankittu?
– Keskustelimme laitapuolustajista kesälläkin. Päätimme panostaa muihin pelipaikkoihin sillä hetkellä. Omille pelaajille on haluttu antaa paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi Kaius Simojoki on vastuun myötä ottanut paikan ja samalla kehittynyt kauden aikana.
Mitkä ovat tärkeimmät tehtäväsi seuraavaksi, kun kesän siirtoikkuna sulkeutui?
– Jatkan ensi kauden suunnittelua. Suunnittelutyö koostuu budjetista, valmennuksesta, pelaajista ja muista panostuksista, joita joukkueeseen tehdään. Uuden kehittäminen on tärkeää. Tehtäväni on myös tukea ja sparrata valmennusta loppukauden ajan. Tukeminen tarkoittaa minulle avointa keskustelua Miika Nuutisen kanssa tulevista peleistä ja valinnoista, joita hän tekee yhdessä valmennustiimin kanssa. Näitä keskusteluita on usein.
– Tulevat kuukaudet ovat tärkeitä, koska nyt tehdään päätöksiä koskien vuoden 2026 pre-seasonia. Tärkeää on ottaa oppia edellisestä pre-seasonista ja tehdä asiat paremmin. Harjoittelemme kauden loputtua itsenäisyyspäivään saakka. Jakso kauden päättymisen jälkeen on myös tärkeä kauden 2025 analysoimista varten, ei ole lepoa vielä silloin. Samalla vielä viimeistellään suunnitelmat tulevaa pre-seasonia varten.
– Pohdimme tällä hetkellä pre-seasonin ohjelmaa. Missä harjoittelemme silloin, mikä on optimaalisin vaihtoehto joukkueen kannalta? Mieluiten olisimme kotistadionilla koko talven, mutta Talin halli on vaihtoehto. Milloin on mahdollista pelata kansainvälisiä pelejä ja ketä vastaan? Muutoksia on tulossa talvella ja valmistaudumme jo siihen. Nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat budjettiin.
– Uusia asioita kehitellään Risto-Matti Toivosen (Head of Sports Science) johdolla. Kehitystoimet liittyvät datan käyttöön ja mihin kaikkeen saamme sitä hyödynnettyä. Esimerkiksi miten otteluihin valmistaudutaan tai miten saadaan lisäarvoa pelaajatarkkailuun. Muita asioita ovat muun muassa miten kehitämme pelaajia koskien yksilöllistä pelipaikkaharjoittelua.

Onko jatkosopimuksia tehty?
– Kaius Simojoen kanssa tehtiin kesällä jatkosopimus. Usean pelaajan kanssa on käyty keskustelua jatkosta.
Eikö olisi fiksua jakaa yleisölle rehellinen tilanne päävalmentajatilanteesta?
– HJK:n päävalmentajatilanne on ollut rauhallinen koko ajan. Miika Nuutinen on ollut päävalmentajamme toukokuun alkupuolelta lähtien. Meidän yhteistyömme on sujunut hyvin, ja olemme keskittyneet ydintehtäviimme eli valmentamiseen ja johtamiseen. Olemme päättäneet pitää henkilöstöasiat sisäisinä silloin, kun sitä vaaditaan.
Onko valmentajakartoitus aloitettu ensi kautta varten? Voisiko HJK:n päävalmentaja olla ulkomaalainen?
– Valmentajakartoitus on samankaltaista kuin pelaajatarkkailu. Olemme hyvin kartalla sekä Suomessa valmentaneista että ulkomaisista valmentajista.
– Ulkomaalainen valmentaja on täysin mahdollinen vaihtoehto HJK:lle tulevaisuudessa, sille ei ole esteitä.