Tilastoraportti: HJK voitti vajaamiehisenäkin

Ottelun ensimmäinen jakso oli vahvaa HJK:n hallintaa. Klubi sekä hallitsi palloa (69–31 %) että myös laukoi enemmän (15–2) kuin IFK Mariehamn. HJK:n 321:stä ensimmäisen jakson syötöstä perille meni 88 %, kun maarianhaminalaisilla syöttöjä oli alle puolet HJK:n syöttömäärästä (153 kpl), ja syötöt menivät epätarkemmin myös perille (76 %).

Suurin osa Klubin ensimmäisen jakson maalintekoyrityksistä oli niin sanottuja matalan todennäköisyyden maalipaikkoja, eli tilastollisesti niistä syntyy maaleja suhteellisen harvoin. Avausjakson ensimmäinen vaarallinen maalintekopaikka tuli João Klaussille ottelun 23:nnella minuutilla. Juha Pirisen antaman kulmapotkun jälkitilanteesta Klauss pääsi ampumaan maalialueen rajalta, mutta yritys päätyi IFK-puolustajan blokkauksen hidastamana maalivahti Igor Levchenkon syliin.

HJK:n 1–0-maali syntyi ottelun 27:nnellä minuutilla. Eetu Vertainen syötti puolustuslinjan puhkaisseen syötön maalin edustalle, josta Nikolai Alho liukui pallon sisään. Maalia edelsi 36 sekuntia kestänyt Klubin pallonhallintavaihe, joka alkoi Mosan katkottua IFK Mariehamnin syötön ja jossa HJK syötti 12 peräkkäistä syöttöä omille. Keskimäärin HJK on kaudella 2018 tehnyt maalinsa 7,8 syötön jälkeen, ja maaliin johtaneet hyökkäykset ovat olleet keskimäärin 25,6 sekunnin pituisia. Keskimäärin Veikkausliiga-joukkueiden maalit ovat tällä kaudella syntyneet viiden syötön ja 16,6 sekuntia kestäneiden hyökkäysten jälkeen.

xG

Toinen jakso oli numeroiden valossa ensimmäistä tasaisempi. Pallonhallinta oli HJK:lle enää ”vain” 56–44 %, syöttöjä kotijoukkueella oli 257 (88 %) ja vierailla 226 (82 %). Maalintekoyrityksiä Klubi sai luotua kahdeksan, IFK Mariehamn viisi. HJK:n ensimmäinen vaarallinen tilanne syntyi ottelun 57:nnellä minuutilla tuplapaikan muodossa, kun kulmapotkun jälkitilanteesta ensin Riku Riski puski pallon maalin edestä ylärimaan, josta pallo kimposi Klaussille, joka puski pallon suoraan päin Levchenkoa.

IFK Mariehamnille tarjottiin oljenkortta sen päästyä pelaamaan ottelun viimeiset reilu viisitoista minuuttia miesylivoimalla, kun Mosa otti kaksi varoitusta vajaan minuutin sisään ottelun 77:nnellä minuutilla. Varsinaista painetta ei vierasjoukkue kuitenkaan pystynyt luomaan HJK-maalille, vaikka se pyrkikin luomaan tilanteita keskitysten kautta. Ulosajon jälkeen IFK Mariehamnilla oli kahdeksan keskitystä, koko ottelussa keskityksiä vierailla oli yhteensä 13.

Mosan ulosajon jälkeen IFK sai aikaiseksi vain yhden maalintekoyrityksen. Tuo maalipaikka olikin maarianhaminalaisten koko ottelun paras: Dylan Murnane keskitti pallon takatolpalle Aleksei Kangaskolkalle, jonka puskun Maksim Rudakov onnistui torjumaan.

Ottelun lopullinen niitti iskettiin vajaa kolme minuuttia ennen täyttä aikaa. HJK lähti IFK-keskityksen jälkeen kahden miehen voimin nopeaan vastahyökkäykseen, Riski syötti pallon keskelle, ja vapaana ollut Klauss siirsi pallon maaliin ohi maalivahdin. Tai oikeastaan läpi, pallohan taisi livahtaa maaliin Levchenkon putkista.

Tuloksena kahdeksas peräkkäinen tappioton ottelu HJK:lle, ja seitsemän pisteen kaula sarjakakkoseen Rovaniemen Palloseuraan säilyy, IFK Mariehamn puolestaan taistelee edelleen sarjataulukon alapäässä sarjapaikan säilyttämisestä.

Klubilta eniten pallossa oli Pirinen, joka syötti 88 kertaa, syötöistä 82 (93 %) meni omille. Pirinen toimitti ottelussa palloa myös eniten vastustajan rangaistusalueelle, kahdeksan kertaa, joista kuusi kertaa onnistuneesti. Pirinen onkin kuluvalla kaudella ollut HJK-pelaajista se, joka on syöttänyt palloa useimmin boksiin. Ennen IFK Mariehamn -ottelua Pirinen oli syöttänyt rangaistusalueelle keskimäärin seitsemän kertaa pelattua 90 minuuttia kohden ja syötöistä 4,6 oli mennyt omille. Koko Veikkausliigasta tiheimmin syöttöjä boksiin on ollut FC Hongan Lucas Kaufmannilla, joka on syöttänyt rangaistusalueelle keskimäärin 10,2 kertaa pelattua 90 minuuttia kohden, ja omille syöttöjä on mennyt 4,8.

 

Haetaan tilastodataa HJK vs IFK Mariehamn…