Tilastoraportti: Klubille kauden kolmas maaliton tasapeli
HJK jäi Ilvestä vastaan jo kolmannen kerran maalittomaan tasapeliin tällä Veikkausliiga-kaudella. Ilves-puolustus puolestaan piti maalinsa puhtaana jo viidennessä ottelussa putkeen.
Perjantain ottelu oli HJK:n kolmas maaliton tasapeli kuluvalla Veikkausliiga-kaudella. Viime kaudella Klubi pelasi neljä maalitonta tasapeliä, yksi niistä niin ikään Ilvestä vastaan, edelliskaudella 0–0-tulokseen HJK:n otteluissa päädyttiin yhteensä kolmesti.
Ilveksen puolustuksen tiiviys ei varsinaisena yllätyksenä tullut. Joukkue on ainoa, joka ei ole päästänyt vielä maaliakaan tämän kauden Veikkausliigassa. Ilvestä vastaan on myös lauottu kaikista liigajoukkueista vähiten, keskimäärin vain 7,4 kertaa ottelua kohden ja tamperelaisten maalia kohti laukauksia on mennyt keskimäärin vain 1,0 kertaa per ottelu. Keskimäärin alkukauden aikana Veikkausliiga-joukkueilla on ollut 10,1 maalintekoyritystä ottelua kohden ja maalia kohti viuhuu laukauksia keskimäärin 3,6 kertaa per ottelu. HJK:n alkukauden saldo on 9,3 maalintekoyritystä ottelua kohden ja vastustajan maalia kohti vetoja lähtee 2,4 kertaa per ottelu (luvut eivät sisällä rangaistuspotkuja).
Ilvestä vastaan ammutuista laukauksista vain 13,5 % on mennyt maalia kohti, ylivoimaisesti vähiten Veikkausliigassa. Ilves-puolustus pyrkii blokkaamaan vastustajan maalintekoyritykset tehokkaasti ja se tekeekin niin 37,8-prosenttisesti. Vain FC Lahti on blokannut tällä kaudella suuremman osuuden vastustajiensa laukauksista (39,3 %). Vertailun vuoksi Klubia vastaan luoduista maalintekoyrityksistä 37,1 % on mennyt Maksim Rudakovin vartioimaa maalia kohti ja HJK blokkaa 29,0 % vastustajiensa laukauksista. Keskimäärin Veikkausliiga-joukkueiden laukauksista menee maalia kohti 36,0 % ja niistä blokataan 27,3 %.
HJK loi Ilvestä vastaan yhdeksän maalintekoyritystä. Niistä yksikään ei mennyt maalia kohti, kuusi ohi maalin ja kolme jäi Ilves-blokkiin. Laukauksista viisi lähti rangaistusalueen sisältä. Ottelun maaliodotusarvoiltaan parhaat maalintekopaikat osuivat Joonas Vahteralle (67. minuutti) sekä Ivan Tarasoville (87. minuutti), mutta kumpikaan ei onnistunut saamaan palloa kohti Ilves-maalia. Ilveksellä maalintekoyrityksiä oli viisi, joista yksi meni maalia kohti.
Pallonhallinta oli 66-prosenttisesti HJK:n, ja syöttöjä Klubi-pelaajat syöttivät 703, joista 85 % tarkasti. Syötöistä 194 (27,6 % kaikista syötöistä) annettiin omalla hyökkäyskolmanneksella ja ne menivät perille 72 % tarkkuudella. Enemmän hyökkäyskolmanneksen syöttöjä HJK:lla on ollut vain kauden kahdessa ensimmäisessä kotiottelussa FC Interiä (208 syöttöä/31,8 % kaikista syötöistä) ja IFK Mariehamnia (320/41,1 %) vastaan. HJK:n syötöistä keskimäärin 27,8 % on tällä kaudella pelattu hyökkäyskolmanneksella.
Kaksi pelaajaa pääsi vähintään 100 syötön kerhoon, Daniel O’Shaughnessy, joka syötti 103 kertaa (79 % tarkkoja) ja Rafinha, jolle syöttöjä kertyi tasan 100 (88 %). Hyökkäyskolmanneksella eniten syöttöjä oli Nikolai Alholla (34/82 %), ja vastustajan boksiin eniten syöttöjä tarjoili Harmeet Singh, kuusi, joista neljä omille.
Kaksinkamppailuista HJK voitti 55 %. Erityisesti pääpalloissa Klubi-pelaajat oli vahvoja, ne voitettiin 63-prosenttisesti. O’Shaughnessyllä oli ilmassa käytyjä kaksinkamppailuita eniten, 13, ja hän voitti niistä seitsemän. Toiseksi eniten niitä oli Henri Toivomäellä, seitsemän, joista hän voitti jokaisen sekä Marco Buenolla, samoin seitsemän, joista hän kuitenkin voitti vain yhden.
Ohitusyritystilastoihin Klubi merkkautti kauden korkeimman lukeman, 55, joista onnistuneita oli 69 %. Eniten yrityksiä oli Lassi Lappalaisella, joka onnistui viidessä yhdeksästä ohitusyrityksestään. Keskimäärin HJK:lla on alkukauden otteluissa ollut nyt 32,6 ohitusyritystä, jotka ovat onnistuneet 61-prosenttisesti.
Lähde: InStat